sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Long time no see!!

Uups..

En tajunnutkaan kuinka pitkä aika edellisestä postauksesta onkaan mennyt, ennen kuin kaverit alkoivat kysellä että mihin oon oikein kadonnut.. Sorii!

Omassa elämässä nyt on vaan tapahtunut yhtä sun toista ja sitä myöden jotenkin koko blogin kirjoitus on vähän niin kuin unohtunut :) Mutta jätetään niistä kertominen nyt kuitenkin tässä blogissa ja keskitytään olennaiseen ;)

Mistäs sitä nyt oikein aloittaisi, kun tosiaan ainakin kuukausi on ehtinyt vierähtää edellisestä kirjoituksesta.. Tiivistettynä olen oikein tyytyväinen tämän hetkiseen olotilaan ja tekemiseen :) Vähän enemmän on tullut juhlittua ja elettyä hetkessä kuin aikaisemmin, kuitenkaan ilman minkäänlaisia morkkiksia. Treenaan kun tuntuu hyvältä ja syön sitä mikä sinä hetkenä tuntuu parhaimmalta vaihtoehdolta :) Ei liikoja stressaamisia siis, mutta terveelliset elämäntavat pysyvät kuitenkin pääosin matkassa. Ja mikä parasta; mun makeanhimo (sokeriaddikto!) on nyt näköjään ihan oikeasti hilppaissut tiehensä! Kuinka siistiä! Niin kauan olen sen kanssa joutunut taistelemaan ja se on ollut väistämättäkin lähes jatkuvasti mielessä. Siksikin nämä terveelliset elämäntavat varmasti tuntuvat tällä hetkellä niin yksinkertaiselta noudattaa :) Eihän mulla ole oikeastaan muita ongelmia tässä ollutkaan, kuin se että koko ajan tekee niin pirusti mieli makeaa ja välillä aikatauluja syömisen suhteen on ollut vaikea yhdistää muuten "menevään" elämään. Helppohan se on kotona ollessa syödä aina tietty ateria tietyllä kellonlyömällä :D Nyt yksinkertaisesti syön silloin kun on nälkä ja mitä tekeekin sinä hetkenä mieli, noin yleensä :) En ole ollut nyt missään herkkulakossa, koska pelkään liiallisen kieltämisen tuovan himot takaisin. Ilokseni olen kuitenkin saanut huomata ettei niitä herkkuja olekaan tarvinnut kaksin käsin vedellä jotta saisi makeanhimon tyydytettyä. Ja monesti olen syönyt makeaa vähän, vaikkei ole kamalasti tehnyt edes mieli. Eipähän pääse himot kasvamaan liian suureksi ;)

Leipojaihmisenä isänpäivänä saatiinkin nauttia tällaisesta luomuksesta :)


Suklaa ganache-kakku



Heh, ja ei tosiaan ole mikään fitness-kakku tämä ;D Mutta ei aina tarvitse ollakaan :) Mutta seuraavat herkut sitten ovatkin..



..protskupannarit! :) Aina aiemmin olen väsännyt pannarini itse erinäisistä aineksista, mutta tällä kertaa päätin kokeilla Fastin uutta valmista pannarijauhetta :) Tässä kyseessä on siis se maustamaton versio (muut maut ovat vaahterasiirappi ja banaani-toffee, jos oikein muistan..), taikinaan olen vielä sekoittanut mustikoita ja päälle lorauttanut Walden's Farmin kaloritonta vaahterasiirappia :) Uppoaa kyllä uskomattoman hyvin ainakin mun suuhuni!

Heh, ruuasta urheiluun.. Saatin tässä yksi päivä idea mennä hyvän ystäväni kanssa pelaamaan tennistä/sulkapalloa. Ikävä kyllä tuo tenniskausi on vähän mennyt jo tältä osin ohitse, mutta silti kaikkien sisähallien ollessa varattuja sitkeästi etsimme meille sopivaa ulkokenttää. Harmiksemme saimme huomata, että kaikki pontentiaaliset kentät olivat pilkkopimeinä, eikä luonnonvalokaan siihen aikaan illasta paljoa avittanut.. No, loppujen lopuksi pitkien etsintöjen jälkeen löysimme kuin löysimmekin tarkoituksiimme sopivan pikkukentän katulampuilla varustettuna :) Verkkoa ei tosin ollut, mutta eihän se meitä haitannut. Oli super kivaa tehdä välillä vähän jotain erilaista ja vaan lätkiä menemään! Ja kyllähän siinä hikikin ehti tulla :) Kivaa vaihtelua ainaiseen yksin saleiluun ja lenkkeilyyn :) Ensi viikolla uudestaan!

Ja ainiin.. pitkään odottamani vannetanssikurssi jouduttiinkin perumaan :( Todella suuri pettymys kyllä, mutta ei auta! Keväällä jos sitten katselemma uudestaan tilannetta :)

Samaisen ystäväni kanssa herättiin yksi aamu klo 6, ihan vain että päästäisiin yhdessä Fazer Cafe:een aamupalalle :) Sekin oli tosi kiva idea, vaikka aamulla väsyttikin ja ulkona oli kylmä ja pilkkopimeää :) Tällainen pieni arjen luksus piristää aina ja päivä lähtee ihanasti käyntiin! Suosittelen!




Älkää antako pimeiden iltojen masentaa, menkää ja tehkää kaikesta huolimatta :) Hyvää Joulun odotusta <3


Terkuin,



sunnuntai 19. lokakuuta 2014

IIFYM - If it fits your macros

"If it fits your macros", eli suoraan suomennettuna "Jos se sopii makroihisi". Kyseessä on siis eräänlainen "flexible dieting", eli joustavampi tapa syödä oikein ja saada tuloksia. Mitään ei ole kielletty, mutta omaa järkeä saa toki käyttää. Ideana on koostaa päivän syömiset tavoitelluihin kaloreihin ja makroihin (eli proteiineihin, hiilihydraatteihin ja rasvoihin) sopiviksi. Näin karkeasti, on sama mitä syöt, kunhan kalorit ja makrot täyttyvät, eivätkä puolestaan mene taas tietysti ylikään. Ei kuitenkaan ole mitään järkeä esimerkiksi olla aamuja syömättä, ja päivällä käydä mättämässä itsensä täyteen mäkkärissä, ja illalla vetäistä purkista vähän lisäprotskua, jolloin hyvässä lykyssä päivän kalorit ja makrot olivat sitten siinä. Kuten sanoin järkeä saa käyttää ja tämä tapa ei ole missään nimessä tarkoitettu siihen, että sallitusti saisi mätätä naamaansa mitä vaan.

Herkuttelu on toki sallittua näiden kalorien ja makrojen puitteissa. Voit syödä jäätelön, jossa on esimerkiksi 260kcal, proteiineja 3g, hiilihydraatteja 25g ja rasvoja 16g. Kunhan vain muistat lisätä sen päivän listaukseen. Jokainen voi sitten omalla kohdallaan miettiä, haluaako esimerkiksi 1700 kilokalorin dieetillä "tuhlata" tuon 260kcal päivän ruuista syömällä sen yhden jäätelön, vai syökö mielummin kunnollisen, täyttävän aterian sen sijaan. IIFYM ei toki liity mitenkään pelkkään dieettaamiseen, vaan plussilla ollessa voi tätä toteuttaa aivan yhtä hyvin, jopa paremmin, sillä ruokavaliossa on entistä enemmän pelivaraa suurempien kalorien ja makrojen takia. Pääpointtina siis se, että yhtä hyvin voit lihoa niin kanalla ja parsakaalilla, kuin pizzalla ja jäätelölläkin. Näin teoriassa. Kalorit ja makrot ovat ne, mitkä ratkaisevat, lihotko vai laihdutko. Miksei siis tiukan kurin vallitessa tekisi elämästä hieman maistuvampaa :)

Itse siis olen nyt alkanut noudattamaan tätä metodia. Olen tätä joskus aiemminkin kokeillut, mutta aikoinani söin aivan liian vähän, jolloin tätä oli miltei mahdotonta toteuttaa. Apuna minulla toimii kalorilaskuri.fi, jonne lisään joka päivä syömäni tuotteet. Joskus kirjaan sitä mukaa kuin syön, joskus kirjaan ennen viimeistä ateriaa (jotta osaan koostaa viimeisen aterian sopivaksi) ja joskus kirjaan huomisen päivän jo etukäteen, jos tiedän mitä tulen syömään. Jokainen löytää varmasti aikanaan sen parhaan tavan itselleen.

Tässä vähän esimerkkiä mun eilisestä päivästä:




Päivällinen ja lounas ovat siis tehty resepteiksi kalorilaskuriin, joten en saa kaikkien sisältöä samalla kertaa auki näkyviin :( Mutta kuten tuo aamupala, niin nuo kaksi muutakin saa avattua (joissa pieni + edessä), niin näkee tarkemmat sisällöt! Ja kuten näkyy, iltapalalle on mahtunut myös pari suklaakonvehtiakin ;D


Kuva päivän lounaasta, tonnikala-riisipiiras

Tonnikala-riisipiiraan resepti on otettu tästä kirjasta. Voin suositella reseptiä ja koko kirjaa kaikille! Kirjassa on paljon erilaisia terveellisiä reseptejä ja tietoa ravinnosta. Jokaisen reseptin perässä lukee kätsysti myös arviot jokaisen annoksen kaloreista ja makroista.




Ohje tonnikala-riisipiiraaseen:

120g keitettyä riisiä
1 purkki tonnikalaa tai muuta kalaa (itse käytin chilimaustettua tonnikalaa)
1tl italialaista mausteseosta
1tl tuoretta persiljaa tai tilliä silputtuna
1dl mantelimaitoa tai maitoa
1 iso kananmuna
kirsikkatomaatin siivuja (itse jätin välistä)
(20-40g juustoraastetta)

Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen.
Sekoita riisin joukkoon tonnikala ja mausteet ja kaada seos vuokaan/vuokiin.
Sekoita maidon joukkoon muna ja kaada munamaito tonnikala-riisiseoksen päälle.
Paista uunissa noin 15-20 minuuttia.
Ota piirakka/piirakat pois uunista ja ripottele päälle tomaattiviipaleet sekä juustoraaste. Paista vielä sen verran, että juusto sulaa ja saa hieman väriä.


Pilkun tarkka ei siis tarvitse tässäkään olla makrojen ja kalorien täyttymisen suhteen, mutta mitä lähemmäs pääsee, tietysti sen parempi! Tuo kulutus ja muut säädöt ovat ihan vaan arvioituja, enkä oikeastaan käytä niitä, vaan pidän aina samaa kalorilukemaa ja makroja jonkin aikaa, kunnes taas lasken tai nostan niitä.

Mutta muistakaa: jokainen suupala on kirjattava AINA! Myönnän kyllä, että välillä en itsekään noudata tätä sääntöä, heh :D Pitää kuitenkin olla jo vähän oppinut, paljonko mikäkin sisältää ja mitä, että voi syödä ohi ruokavalion. Esimerkkinä jos vaikka pari tuntia iltapalasta on vielä hereillä ja nälkä alkaa taas tuikkimaan, niin saatan syödä vaikka vielä omenan enkä juokse sitä heti kirjaamaan. Joskus kirjaan sen sitten seuraavana päivänä, joskus en ollenkaan ja joskus vaan oikeasti unohdan. Mutta pieni omena, ei kauheasti makroja heilauta suuntaan eikä toiseen. Joinakin päivinä saatan syödä tavoitetta esimerkiksi 100kcal enemmän, jos tuntuu että kropalle ei perus ruuat riitä. Tällöin kuitenkin merkkaan kaiken laskuriin. Viikon loputtua sitten nään keskiarvon syömistäni kaloreista. Kokonaisuus ratkaisee tässäkin ja pääasia on että voit hyvin kokonaisvaltaisesti!

Hommasta ei saisi siis tulla missään nimessä liian pakkomielteistä tai ikävää, joten pidä huoli ettei olo käy liian kurjaksi ja mieli raskaaksi. Jos olet laskurin mukaan laskenut kuluttavasi päivässä noin 2000kcal, ja haluat laihtua puoli kiloa viikossa, tekisi se siis päivätasolla 1500kcal edestä ravintoa. Jos tuo 1500kcal tuntuukin liian ikävältä, niin syö enemmän! Kalorit ja kulutus eivät ole niin yksiselitteisiä, että suoraan voisi minkäänlaisen laskurin avulla niitä arvioida. Oman kulutuksen saa tietää ainoastaan kokeilemalla, vaikka laskurit jonkinlaista osviittaa antavatkin. Kroppa toimii paremmin suuremmalla määrällä ruokaa, jolloin kulutuskin kasvaa, eli voit taas syödä enemmän. Laskurit eivät myöskään osaa laskea liikunnan tuottamaa jälkipolttoa, joten KOKEILE! Syö mielummin aluksi hieman reippaammin, ja jos haluat pudottaa painoa, katso miten se paino lähtee sillä putoamaan. Pidä huoli ettei paino putoa liian nopeasti! -500g viikossa on ihan maximi, jos sinulla ei ole kamalasti ylipainoa. Aluksi paino saattaa pudota nopeastikin (nesteiden poistuminen), joten älä heti lähde nostamaan kaloreita, jos sinulla muuten on hyvä ja energinen olo. IIFYM vaatii siis tarkkaa seurantaa, ennen kuin opit tuntemaan kehosi. Homma vaatii siis aika paljon töitä aluksi.

Tämä on kuitenkin vain yksi tapa tehdä, ja jos se tuntuu liian hankalalta niin unohda kaikki edellinen sepustus :) Itsekin yhä haen sitä omaa tapaani, millä stressitasot eivät nouse liian korkealle tai aiheuta minulle ikäviä pakkomielteitä. Tämä tuntuu minulle toistaiseksi ainakin ihan hyvältä. En ole tässäkään ehdoton, vaan pidän yleensä kerran viikossa kalorilaskurittoman päivän. Näin mieli saa lepoa ja näin dieetillä täytetään varastoja taas seuraavaa viikkoa varten. Pysyt myös helpommin ruodussa muina päivinä eikä sokerinhimo kasva liian suureksi. Syvällä kokemuksen rintaäänellä voin sanoa, että mene eteenpäin mielummin tasavarmasti, rauhallisesti ja mielekkäästi, kuin optimaalista tulosta saavuttaen hirveällä raivolla ja tykityksellä. Se kokonaisuus ;)

En lähtisi suosittelemaan tätä ihan "aloittelijoille", vaan ehdotan kokeilemaan vaikka ensin jotain valmista, ammattilaisen tekemää ohjelmaa. Käy vaikka osoitteessa http://bodycamp.eu/ valkkaamassa itsellesi sopivin ohjelma :) Itsekään en ole mikään ammattilainen, vaan vain itseoppinut :)

sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Uusi alku!

Arvatkaapa mitä? MÄ KÄVIN TÄNÄÄN LENKILLÄ! Antibioottikuuri loppui tiistaina ja olo on ollut sen jälkeen huomattavasti parempi. Mahtava fiilis, tuntuu niin oudolta, kun voi nostattaa kunnolla sykettä eikä päähän satu tai tule heti huonovointiseksi. Tuntuu kuin olisi toipunut jostain pitkästä kuntoutuksesta. Olenhan mä jo aika pitkään joutunut olemaan urheilematta, viime salikerta oli 4.9. ja jo silloin oli päällä lähes päivittäiset päänsäryt ja väsymys O_O. Kerran koitin käydä kävelylenkillä (niin kuin edellisessä postauksessa jo kerroinkin), mutta sitä ei nyt voinut edes urheilusuoritukseksi kutsua.

Olo on vähän samankaltainen, kuin silloin kun sain pari vuotta sitten kipsin pois jalasta (ja kun olin oppinut kipsin jälkeen taas kävelemään). Nilkkaani oli tullut tuolloin pieni murtuma, ja makasin sohvalla ainakin 7 viikkoa. Se vasta hajottavaa olikin, kun muuten olo oli ihan terve. Tunne oli sanoinkuvailematon, kun pystyin vetämään farkut jalkaan (kipsin takiahan ei mitään tiukkalahkeisia housuja voinut käyttää) ja jopa kävelemään näteillä pikku korkkareilla! Ja ylipäätään KÄVELEMÄÄN! Kyllä niitä omia kinttuja ja terveyttä alkaa kummasti arvostaa, kun ne ovat heikossa kunnossa.

Vaikka flunssa nyt taitaakin olla lopullisesti kaikonnut, en ole silti välttynyt kaikelta säryltä tällä viikolla. Tämän vuoksi tänään olikin viikon ensimmäinen urheilupäivä. Maanantaina (eli viikko sitten) alkoi kummallinen jalkapohjan särky, joka päivien saatossa meni siihen pisteeseen että kävelykin tuotti pientä tuskaa, välillä jopa pelkkä makoilukin. Tässä olen vähän tutkiskellut, että kyseessä on varmaan jonkinlainen jalkapohjan jännekalvon tulehdus/ärtyminen. Tulehdus se kuitenkaan tuskin on, sillä jalka tuntuu nyt jo paljon paremmalta kuin pari päivää sitten. Senkin uhalla aamulla herätessäni päätin, että nyt on päästävä jo liikkumaan. Jalka ei ainakaan vielä tunnu olevan pahenemaan päin.

Viime kuukausi on siis mennyt aika masentuneissa merkeissä, kaikki on tuntunut ihan toivottamalta. Ehkä sen takia ettei ole päässyt urheilemaan/pystynyt tekemään normaaleja asioita, ehkä sen takia että on yksinkertaisesti ollut niin väsynyt ettei mikään ole huvittanut. Tästä syystä olen ollut nyt aika pohjalla, ja sen kertoo kyllä peilikin.. Mutta aamulla olin niin fiiliksissä kun urheiluinto on nähtävästi taas palaamassa, että treenivaatteita pukiessani päätin räpsäistä pari rehellistä peilikuvaa :) Suoraan sängystä pimeässä huoneessa, kuten huomaa :D






En tiedä kuinka hyvin huomaa kuvista, mutta elopainoa on tullut nyt ainakin muutamat kilot lisää. Itse sen kyllä huomaa erittäin hyvin ;) Kyllä huomaa, miten paljon vähemmän sitä kuluttaakin kun ei käy säännöllisesti urheilemassa. Tästä lähtötilanteesta nyt siis taas uuteen nousuun! Ei auta itku markkinoilla, nyt on ainakin saatu levättyä ja kunnolla :)

Eikä tämä tähän vielä jää, on mulla myös yksi uusi innostuksen kohde! Nimittäin HULAHOOP :) Ihaillen olen ainakin kuukauden verran katsellut Youtubesta erilaisia hooppivideoita, ja viikko sitten sain hommattua kotiini ihka oman vanteenikin! :) Hooppaushan on ihan loistavaa vastapainoa saliharjoittelulle!

Lisää hooppauksesta sivulla vannetanssi.fi.


   
Meikän ihka oma hulavanne <3












Tässä pari lempparivideota :) Niin siistin näköistä! <3 Viime päivät onkin mennyt erilaisia temppuja harjoitellessa Youtube-videoiden voimin. Hooppitunnit alkaa sitten marraskuussa!







Ja eihän postaus olisi mitään ilman ruokakuvia! ;) Eilen nimittäin taas toteutin yhden "superfood-reseptin", Chia-siemenvanukkaan. Makunsa vanukas saa kookoksesta ja banaanista.

Halutessaan reseptiin voi lisätä vielä hiukan makeutusta. Päällä Cantaloupe-melonia, vaniljakurpitsansiemeniä ja goji-marjoja :) Resepti otettu täältä.


400 ml kookosmaitoa
 1 banaani
1dl Chia-siemeniä



Hyvää syssyä!

keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Superruokaa

Vieläkin kipeänä.. Eilen kävin taas lääkärin konsultaatiossa ja tällä kertaa sain antibiootit mahdolliseen poski-/otsaontelotulehdukseen. Olen todella harvoin kipeänä, joten välillä olen melkein toivonutkin, että joskus olisi kipeänä, jotta saisi kerrankin vaan luvan kanssa maata sohvanpohjalla. Mutta nyt tämä makoilu alkaa mennä jo pikkasen yli hilseen! Kuukausi tässä nyt ollaan oltu enemmän tai vähemmän puolikuntoisena.

Muutama päivä sitten yritin mennä jo vähän aamulla varovasti lenkkeilemään. Ajattelin, josko se olo siitä virkoaisi ja viimeisetkin flunssanrippeet lähtisivät tiehensä pienellä reippailulla. Mutta kävikin päinvastoin. Sykkeet huitelivat taivaissa ja olo oli huono ja voimaton. Ei puhettakaan, että olisi voinut edes kepeitä juoksuaskelia ottaa. Käännyin siis jossain vaiheessa suosiolla takaisin. Kun olo ei tästä ole lähtenyt enempää helpottumaan, päätin siis mennä vielä käymään lääkärillä.

Vaikka liikkumaan ei liiemmin pystykään, koitan kuitenkin syödä mahdollisimman terveellisesti. Toiset päivät menevät paremmin kuin toiset, aina vaan ei jaksa kokata tai miettiä mikä nyt olisi oikeasti itselleen parhaaksi. Olen koittanut varovasti palata pikku hiljaa siedettäville dieettikaloreille, mutta se on saanut oloni aina vaan huonommaksi ja oireet pahenemaan. Parempi siis vaan kuunnella omaa kehoaan, ja syödä sen verran mitä kroppa tarvitsee parantuakseen kunnolla loppuun asti. Joku pöpö kun siellä nähtävästi vielä kuitenkin jyllää. Eli reilusti mahdollisimman ravintorikasta ruokaa vaan koneeseen!




Uuden lemppariaamupalani olen nimennyt superpuuroksi. Se sisältää kaurapuuora, vähän suolaa, kardemummaa, valkosuklaa pudding -jauhetta, mustikoita, gojimarjoja (tässä myös inka+mulperi) ja kurpitsansiemeniä. Joskus laitan vielä lusikallisen raejuustoa lisäproteiinia tuomaan. Erityisesti vaniljamaustetut kurpitsansiement ovat hiipineet suosiooni. Aikamoinen vitamiinipommi siis tämä aamupala! Vielä kun puuron makeutuksen hoitaisi hunajan voimin, olisi se melko täydellinen ateria ravitsemuksellisesti. Ehkäpä koetan sitä huomenna :) Goji-, inka-, mulperi- ja muiden supermarjojen tullessa muotiin, on oma kotimainen supermarjamme mustikka jäänyt monelta unholaan. Vaikka se on yksi ravintorikkaimmista marjoista koko maailmassa!

Kipeänä ollessani en ole välttämättä kovinkaan paljon jaksanut kokkailla, joten olen välillä tyytynyt kaupan valmiiseen pinaatti- ja porkkanakeittoon. Tuohon porkkanakeittoon hurahdinkin sitten ihan kertaheitolla! Olon hieman kohetessa päätinkin sitten tehdä porkkanakeittoni ihan itse.




Kipeänähän monesti maistuu myös herkut, ja nyt omatessani "hieman" luppoaikaa onkin ollut oiva hetki vähän leivoskella. Tällä kertaa kuitenkin terveellisesti :) Minun on pitänyt jo pitkään kokeilla erilaisia niin sanottuja "superfood-reseptejä", mutta ajan ja raaka-aineiden puutteessa en ole niitä alkanut toteuttamaan. Monissa resepteissä ainesten määrä on valtava, eikä omasta kaapistani löydy kuin vasta muutamia "superfoodeja". Lisäksi ainekset ovat yleensä aika hintavia. Mutta kerran ne vaan maksavat, sitten niistä saakin monen monta superherkkua jatkossa! Tällä kertaa kokeilin siis Cocovin reseptiarkistosta Suklaisia superkeksejä. Tulivat aika kalliiksi ;)




Sana "suklainen" mielestäni vähän hämää, sillä mielestäni hallitsevampi maku oli enemmän kookos kuin raakasuklaa. Itse vielä lisäsin kaakaojauhetta, mutta kookoksen ollessa jauhon ja öljyn muodossa, tulee se aika vahvasti läpi. Sopivat siis kaikille kookoksen ystäville :) Resepti kekseihin löytyy täältä!

Tällaista tällä kertaa, eiköhän tämä pöpö ole kohta selätetty! Jesjes! Treeni-into on kyllä niin kova tällä hetkellä! Kun olen kunnolla parantunut, niin se on kuulkaa OKSAT POIS! ;)

Vielä se elämä voittaa <3

tiistai 23. syyskuuta 2014

Asiaa kanelista

Kaloreiden ja makrojen lisäksi, tykkään tarkastella myös erinäisten tuotteiden ravintotiheyttä. En halua käyttää esimerkiksi ainoastaan yhtä rasvanlähdettä ruokavaliossani (tarkoittaen esimerkiksi lisäämällä aina vaan oliiviöljyä joka paikkaan), vaan haluan syödä myös erilaisia siemeniä ja pähkinöitä, jotta saan monipuolisesti erilaisia vitamiineja, mineraaleja, aminohappoja ja antioksidantteja.

Yksi tällaisista terveyteen positiivisesti vaikuttavista aineista on kaneli. Aloin tutkia kanelia tarkemmin, kun huomasin että olin lisäämässä sitä joka paikkaan, sillä se myös huijasi kivasti aivoja luulemaan, että nyt ollaan syömässä jotain "herkkua". Laitan kanelia lähinnä puuron ja rahkan joukkoon, ja niitä tuleekin syötyä ihan päivittäin. Kanelia ei kuitenkaan suositella syötäväksi säännöllisesti enempää kuin teelusikallista päivässä (n. 50kg henkilö) sen runsaan, maksalle haitallisen kumariinin takia. Harvoin tuota määrää helposti silti ylittää, sillä kaneli on niin vahvaa. Kuitenkin, mitä enemmän käyttää, sen heikommin se enää maistuu. Kanelin sanotaan mm. parantavan sokeri- ja rasvatasapainoa (kolesteroli), alentavan verenpainetta, parantavan ruuansulatusta ja se sisältää runsaasti erilaisia antioksidantteja ja vitamiineja.

Kaneleitakin on erilaisia, ja nimenomaan tavallisissa kaupoissa myytävässä kassiakanelissa on eniten maksalle haitallista kumariinia. Ceylon kanelissa määrät ovat huomattavasti vähäisemmät. Siksi itse olen siirtynyt käyttämään pelkästään Ceylonia, jota saa esimerkiksi Punnitse&Säästä-liikkeistä. Toiset sanovat että Ceylon-kaneli on mautonta, jotkut taas sanovat ettei eroa huomaa tavalliseen kassiakaneliin. Se on totta, ettei Ceylon ole ehkä aivan niin pistävän vahvaa kuin kassiakaneli, mutta Ceylon-kaneleitakin löytyy erilaisia.




Jälkimmäinen kuva veti vähän punaiseksi, todellisempi värimaailma näkyy yllä. Kaikki nämä siis ovat Ceylon kaneleita, kaksi ensimmäistä ovat luomuviljeltyä. Kaksi on Sri Lankasta ja viimeinen Iso-Britanniasta. Kuten huomaa, ensimmäinen kaneleista on selvästi hienojakoisempaa kuin toiset, ja muistuttaa eniten normaalia kassiakanelia. Ja siltä se maistuukin. Kassiakanelia ja tuota ensimmäistä Ceylon-kanelia on miltei mahdoton erottaa, ainakin minun. Kahdessa viimeisessä en huomaa maussa eroa kuin ehkä pienen vivahteen. Niitäkin on siis aika vaikea erottaa mausta, joku viisaampi osaa ehkä kertoa enemmän mitä eroa näissä kahdessa sitten on. Muuta kuin että toinen on luomua, ja ne ovat eri maasta. On vaikeaa selittää miltä nämä viimeiset kanelit sitten maistuvat, ehkä ikään kuin vähän mausteisemmalta normaaliin kaneliin verrattuna. Makuero on kuitenkin selkeä.

Joten jos kanelin kulutus on rusasta, suosittelen marssimaan Punnitse&Säästään hankkimaan omaa suosikki Ceylonia :)

Pitäkää ittenne lämpimänä <3

perjantai 12. syyskuuta 2014

Droppia droppia

Juu.. Tämä taisi ollakin sen verta sitkeämpi lenssu, ettei se ihan heti lähtenytkään. Kunnolla en ole kipeä ollut (esim. kuumeisena), mutta koko ajan ärsyttävän puolikuntoinen kuitenkin. On ollut päänsärkyä (lähes joka päivä), kurkkukipua, tukkoisuutta, voimattomuutta, huonoa oloa, välillä pientä yskää, ja jopa migreeniauran sain kokea yhtenä päivänä, joka ei ole minulle todellakaan tyypillistä. Yhden kerran, noin 5 vuotta sitten muistan kokeneeni saman tyyppisen "kohtauksen". Outoa. Tätä pöpöilyä on kestänyt jo noin 2 viikkoa.. Saisi jo riittää! Välissä on ollut yksi tai kaksi päivää, jolloin olen kokenut olevani suhteellisen terve. Sanomattakin selvää, ettei tämä "ikuisuusprojektini" ole edennyt milliäkään.

No, kotona pötkötellessä on ollut hyvää aika miettiä jatkoa Ms. Fitneksen jälkeen. Tässä olen kasannut itselleni jonkin näköistä ruokaohjelmaa ja kaivellut vanhoja dieettireseptilemppareitani kalorilaskurin kätköistä ;) Miten olenkaan unohtanut jo osan entisistä lemppareistani! Esimerkiksi tämän ihanan valkosuklaa-marjapuuron:




Olin ehtinyt jo muussata tämän vähän epäesteettiseksi mössöksi.. Valkosuklaa flavorin tuo siis Fastin valkosuklaa pudding jauhe! Sitä vaan valmiin puuron sekaan ja nam nam :) Mukana on myös ripaus kardemummaa, marjoja ja raejuustoa! Entinen suosikkiaamupalani, jonka taas aion ottaa käyttöön <3

Aiemmin tuossa mietiskelin (ja kokeilinkin), jos onnistuisin olemaan enää punnitsematta ja liiemmin laskematta ruokiani. Kuitenkin tässä vuosien saatossa on takaraivoon pinttynyt oikeanlaisesta ruokavaliosta, määristä jne. Mutta taas tuli todettua, että en pysty siihen :D Mielummin teen sitten jotain kunnolla, tarkasti, tai sitten en ollenkaan.. Rentous ja kehitys eivät vaan kulje (ainakaan minulla) käsikädessä.

Mutta! Jotta en taas alkaisi hirveällä palolla puskemaan projektiani eteenpäin (ja jossain vaiheessa väsymään siihen), päätin taas kokeilla jotain uutta. Ajatus samoista ateriosta joka päivä, kyllästyttää tällä hetkellä. Eräs ystäväni on jo iät ajat käyttänyt sellaista metodia, että syö päivän aikana "mitä vaan" (tottakai jonkinlainen käsitys pitää tässäkin ravintoarvoista ja määristä olla), ja illalla ennen viimeistä ateriaa syöttää kaikki päivän aikana nauttimansa tuotteet kalorilaskuriin, ja jäljelle jäävästä osasta koostaa sitten itselleen kokonaismakroihin sopivan iltapalan. How simple is that? Ehkä, kun sen oppii. Jokinlainen käsitys minullakin pitäisi tässä vaiheessa olla siitä, mitä voi syödä ja mitä taas ei, ettei makrot nyt täysin heittäisi päivän lopuksi häränpyllyä. Tämä malli toisi tietynlaisen vapauden päivän ruokailuun, sillä ruokien punnitseminen ei tuota minulle päänvaivaa. Vaan se, että haluan välillä vapauden syödä myös sitä mitä sillä hetkellä mieli tekeekin, enkä tätä ole voinut tehdä, sillä olen ehtinyt jo suunnitella kaiken etukäteen. Pitää pitää vaan mielessä mitä on päivän aikana suuhunsa pistänyt. Katsotaan, jaksanko joka päivä olla vääntämässä kalorilaskurin kanssa, vai tuntuuko helpommalta syödä "aina samaa", ja aika ajoin muuttaa päivän ruokalistaa, kun alkaa kyllästyttää :D Let´s see.

Ainiin! Olen ihan kokonaan unohtanut esitellä minun hienon hienon Ms. Fitness -takkini! ;) Tässä pieni kuvapläjäys teille!











takaa



Tällainen pieni muisto ainakin valmennuksesta jää :) Ilmat alkavat jo kohta olla sen verta vilposet, että ehkä tämäkin päällä voi kohta lähteä tuonne lenkkipoluille :)

Hyvää syksyn jatkoa!

sunnuntai 31. elokuuta 2014

Ohjelmien (viimeinen!) päivitys kk 5/6

Nyt on sitten ohjelman viimeinenkin päivitys saapunut! Voi nyyh, iskee pieni haikeus.. :) Kohta tämä puolivuotinen ja valmennus on ohitse!

Viime päivinä olen kovasti miettinyt, jatkaako Msf3 part II:n parissa, vai jatkaako taas omillani. Nyt tällä hetkellä olen vahvasti sitä mieltä, että jatkaisin tästä omin päin eteenpäin. Haluan suunnitella oman ruokaohjelmani, pitäen kuitenkin ehkä jonkinlaisena pohjana tämän ohjelman ohjeita. Treeniohjelmasta minulla jo onkin kattava paketti, jonka olen kokenut hyväksi ja toimivaksi ja niitä eri ohjelmia voi taas ruveta kierrättämään alusta. Ainoa mikä jää vähän mietityttämään, on se, että joudun jättämään oman ryhmäni ja luopumaan valmentajista. Niin hassulta kuin se ehkä kuulostaakin :D Toisaalta, yksi valmentajista (voisin jopa kutsua suosikkivalmentajakseni :)), Markku, on siirtymässä taas elämässään eteenpäin ja uudet tuulet puhaltavat hänelle työrintamalla. Hän ei siis enää joka tapauksessa jatkaisi meidän mukanamme seuraavalla taipaleella. Eli askelta helpompi jättää tuo part kakkonen välistä ;) Markku on kyllä niiiin huippu! Kaikkea hyvää hänelle ja onnea jatkoon :)


Ihana valmentajamme Markku! Lähde: https://plus.google.com/111766560376312622302/posts?pid=5787355435826009362&oid=111766560376312622302



Onneksi valmennusryhmästä on tarttunut mukaan myös muutama läheisempikin ystävä, joiden kanssa varmasti tullaan pitämään yhteyttä jatkossakin :) Lisäksi olen ymmärtänyt, että yhteistä Facebook-ryhmäämme ei tulla sulkemaan valmennuksen loputtua. Toivottavasti sama henki jatkuu siis edelleen :)

Sitten itse päivityksiin.. Viimeksihän pamahti kahdelle edelliselle viikolle 1600 kilokalorin ruokavalio lähes hiilihydraatittomana (n. 40g per päivä). Vähän pelkäsin, miten jaksan lähes täysin ilman hiilihydraatteja, sekä fyysisesti että henkisesti. Mutta yllättävän hyvin se sujui, vaikken täysin orjallisesti sitä aina noudattanutkaan. Kuitenkin yritin kaikin puolin välttää juurikin noiden hiilareiden "turhaa" syömistä, ettei jutun koko idea mene pilalle.

Osaksi tuo vhh-ruokavalio onnistui niin hyvin, sillä yritin pohtia, miten saan ruuastani oikeasti hyvää. Nuo hiilarit kun ovat aina olleet se aterian paras osa :D Parit kerrat olen blogissani maininnut, ettei kana (ja yleensäkin liha) kamalan hyvin nykyään uppoa. Se on ihan hyvää kyllä, joo, mutta varsinkin kaksi kertaa päivässä alkaa tökkiä. Päätin sitten luopua siitä kokonaan, sillä rupesi ärsyttämään tuo ainainen vaikeus, miten sen saisin syötyä että se oikeasti maistuisi hyvin. Ja nykyään en kaipaa lihaa ollenkaan! Ainakaan tällä hetkellä, en täysin kuitenkaan aio vegeksi ruveta :) Olen siis korvannut nuo lihasta saatavat proteiinit pääasiassa kevyt halloum-juustolla ja tofulla. Myös 5% Polar-juusto kuutioituna salaattiin toimii hyvänä proteiinilisänä. Soijarouhettakin löytyy nykyään kaapista, mutta sitä ei ole vielä tullut käytettyä sen runsaan hiilaripitoisuuden takia. Uusi lemppari kasviskomboni on perus kurkku-tomaatti-kevätsipulihässäkän ja muiden "tuhdimpien" kasvisten lisäksi oliiviöljyssä paistettu tomaatti-basilika tofu, kevyt halloumi, 5% Polar-juusto ja paahdetut pinjansiemenet! Ai että on nannaa, toivottavasti en kyllästy tähän ihan heti :)


Vihanneksia, kevyt halloumia, 5% Polar, paistettua tofua, paahdettua pinjansiemeniä ja ripaus Herbamarea <3


Uudessa päivityksessä ollaan nyt siirrytty 1400 kilokalorin ruokavaliomalliin, ja aerobiset ovat jääneet kokonaan pois. Tässäkin päivityksessä vähän vaihdellaan ohjelmia, nyt kuitenkin vuoroviikoin, ensin hiilareiden kanssa, seuraava viikko sitten vhh:na jne vuoron perään. End of story :) Sitten on tämä valmennus taputeltu! Tässä kuitenkin olen pohtinut, etten siirtyisi ollenkaan noin pienille kaloreille. "Pienen" valmennuksen tyssähdyksen takia pudotettavaa on vielä enemmän kuin kilo tai kaksi. Haluan jaksaa kunnolla treenata ja tehdä myös niitä aerobisia, enkä halua vielä viedä kroppaani tuolle "kidutustasolle", kun halutaan tiristää viimeisetkin ylimääräiset rasvanrippeet pois ;) Luulen, että siirryn siis takaisin tuohon 1700 kcalin ohjelmaan, ja katson miten sillä lähtee paino putoamaan. Kroppa toimii paremmin, kun syökin paremmin. Siksi näin :) Lisäksi tuo ruokavalio on sisällöltään aika täydellinen jo valmiiksi, saan siihen mahdutettua marjoja, omppua ja banaania <3 Lisäksi ruokavalioon kuuluu leipää ja vähän riisiä/pastaa/perunaa, jolloin soveltaminenkin on helpompaa. Ja aamulla saa syödä PUUROA! Nyt kun pari viikkoa aamupalana on toiminut 2 munan ja 4 valkuaisen munakas :D Ihan hyvää se on, mutta mielummin silti tuota puuroa vetelen ;)

Myös toinen pieni muutos nykyiseen ruokavaliooni.. Vaikka valkoinen sokeri ei luonnollisestikaan etenkään dieettiin ja tällaiseen ruokavalioon kuulukaan, on myös niitä hölläilypäiviä saatava aika ajoin. Ennen ne päivät ovat olleet sellaisia, että napaansa on tunkenut mitä ikinä silloin mieli on tehnytkin. Olen kuitenkin ruvennut pohtimaan, onko missään järjettömässä mättämisessä mitään järkeä, vaikka se omalla tavalla rentouttavaa onkin. Yleensä näistä päivistä seuraa kuitenkin vain huono ja vetämätön olo, joka jatkuu myös seuraavalle päivälle. Kutsun tätä termillä "ruokakrapula". Noina vapaasyöntipäivinä pääosa ravinnosta koostuu minulla sokerista. Tällaista "puhdasta" ruokavaliota noudatettaessa, kroppa reagoi jo ihan pieneenkin määrään jotain poikkeavaa, esimerkiksi tuohon valkoiseen sokeriin.. Ja juurikin negatiivisella tavalla. Lisäksi jään sokeriin todella helposti koukkuun, kun sitä saa, niin sitä menee ja menee ja menee.. Voitte vaan kuvitella sen jälkeisen olotilan. Eikä se jää siihen, vaan mielihalut jatkuvat myös seuraavina päivinä, niin kauan kuin sitä sokeria kroppaansa saa. Pystyn kyllä olemaan siitä erossa kun olen oikein motivoitunut, mutta on se suoraan sanoen välillä aika helvettiä. Eikä siitä sokerin syömisestä tosiaan ole edes mitään hyötyä. Joten miksi? Koko loppuelämäkseni en halua kaikista sokeriherkuista luopua, mutta sokeri on iso syy siihen, miksi edistymiseni aika ajoin junnaa tai menee takapakkia. Jonkin sorttista sokeriaddiktiota on siis havaittavissa, vaikka se taitaa olla ihan yleinenkin ongelma. On vaan helpompi olla kokonaan ilman, kuin syödä välillä vähän, se vaan ruokkii himoja. Yhtä hyvin voin opetella syömään esimerkiksi kuivattuja hedelmiä ja muuta luonnostaan makeaa, leipoa raakakakkuja yms terveysherkkuja, tykkään niistä oikeasti ihan yhtälailla, kun vaan tottuu pois siitä valkoisesta sokerista.

Tämmöisiä ajatuksia siiiis :) En nyt tarkoituksella määrittele mitään aikaa tälle sokerilakolle, ettei tule mitään stressiä ja ettei asiaa rupea liikaa kieltämään itseltään. Esimerkiksi joskus jotkut pullakahvit ystävän luona ovat ihan fine, ei minulle siitä iske sellaista himoa että juoksisin kauppaan ja kaksin käsin alkaisin lapata kärryyni sokeritavaraa.

Ja tosiaan, viime viikonloppuisista ystäväni häistä ollaan nyt selvitty, mutta heti olotilojen tasatessa tahtoi pieni lenssu iskeä päälle. Töissä olen käynyt, mutta salille en liiemmin ole uskaltautunut. Treenit ovat siis jääneet tosi vähälle tällä viikolla :/ Mutta onhan tässä koko elämä aikaa! Toivotaan että huomenna pääsee spurttaamaan tämän käyntiin taas oikein kunnolla, tänään olo alkaa nimittäin olemaan jo suhteellisen hyvä :)

Viimeistä kesäpäivää (ainakin kesäkuukauden päivää) viedään, ja syksy alkaa varmaankin pikku hiljaa kohta kolkutella ovea :) Itseäni tuo ei haittaa, kirpeässä ja viileässä ilmassa on myös se oma hyvä fiiliksensä <3 Toivotaan aurinkoisia ihania syyspäiviä jatkoon :)


Kolmas tapaaminen, Tampere

Erehdyksissäni yhteen postaukseeni kirjoitin, että kolmas tapaaminen olisi Helsingissä. Mutta saanen korjata, että kyllä me tällä kertaa Tampereella taas oltiin :)

Tästä kuvasta olinkin ihan varma, että minulla on silmät kiinni, suhteellisen daiju ilme siis :D


Samalla Crossfit salilla oltiin siis kuin Tampereella viimeksikin. Kuitenkin taas erilainen treeni tuli vetästyä! Tällä kertaa saatiin alkulämppäreiden jälkeen kokeilla vähän ladder-tikkailua jonka jälkeen mentiin ulos työntämään kelkkaa! Ainiin, ja tietysti Alonan perinteiset posetreenit :)



Tällä kertaa en hirveästi ollut linssiludena kuvissa, joten itse tuolla taka-alalla vasta tulossa! Tässä siis vähän tikkailua, erilaisin tyylein, tietenkin niin nopeasti kuin jaloista irtosi :)




Sitten kelkantyöntöä.. Itse siis tuossa oikealla, parempaa kuvaa ei minusta löytynyt :D Kelkkojen päälle siis kasattiin aina kiekkoja sen mukaan kun jaksoi työntää, ja kelkkaa työnnettiin edes takas, lepo, ja sitten uudestaan kun kierros oli kulunut loppuun. Itselläni kelkantyönnöt jäivät aika vähiin, sillä olin nukkunut todella vähän ja huonosti viime öinä, joten olo oli suhteellisen vetämätön.. Vähän harmittaa, tuo oli kuitenkin kivaa ja erilaista!

Tällaista siis tällä kertaa, vielä olisi yhdet yhteistreenit edessä Helsingissä :) Tulee varmasti tunteikas viimeinen tapaaminen <3

torstai 14. elokuuta 2014

Ohjelmien päivitys, kk 4/6

Jopas onkin aika taas vierähtänyt! Vähän viivästynyt tämä päivityspostaus, mutta tässä se nyt tulee! :)

Päivitykset ovat siis taas tulleet ja neljäs kuukausi on takana. NYT alkaa se virallinen kiristely! Kalorit laskivat nyt siis "virallisesti" tuohon 1700 kaloriin. Tätä ohjelmaa suoritetaan kuitenkin vain kahden viikon ajan, joista nyt siis mennyt jo yksi ja puoli :D Postaus kun hieman viivästyi..

Tämän viikon jälkeen seuraavat kaksi viikkoa mennäänkin sitten puolestaan 1600 kalorilla. Vaikka laskua ei ole kuin 100kcal, muuttuu ruokaohjelmani silti aika radikaalisti tuon 1600:n tullessa kuvioihin. Ruokavalio on nimittäin todella vähähiilihydraattinen, vain 40g per päivä! Huhhuh, saa nähdä mimmosin fiiliksin siitä selvitään. Hiilarit ovat nyt olleet kuitenkin siellä noin 200g per päivä koko valmennuksen ajan. Ensimmäisen vhh-viikon jälkeen on kuitenkin ystäväni häät, minne en kyllä aio omia eväitä mukanani raahata, joten pieni helpotus siihenkin ;) Muutenkin yritän opetella vähän hillitsemään tätä fitness-intoiluani, sillä olen huomannut, kuinka paljon se tosiaan koko ajan rajoittaa elämääni. Aina jos jätän jotain tekemättä pelkästään tämän asian tiimoilta, niin se on ehdoton nou nou heti :) Tämä ei kuitenkaan ole elämässä kaikki, vaikka omaa kehoa huolletaankin ja tästä nautin. Kohtuus kuitenkin tässäkin, elämäähän tämä vain on eikä tosissaan mitään kilpaurheilua! Ehkä tahti ei tule olemaan niin kova, mutta tällä hetkellä olen ihan fine sen asian kanssa. Eteenpäin silti koko ajan mennään ja lähemmäs omia tavoitteita :)


Välipalaa <3


Treenit muuttuivat tuttuun tapaan siten, että salitreenien jakoa vähän muutettiin. Aerobisten ennen ollessa 3-5, lisääntyivät ne nyt 4-6:een kertaan viikossa. Sisältäen siis kaksi puolen tunnin intervalliharjoitusta yläkroppatreenien jälkeen, ja loput suoritetaan tasavauhtisena harjoitteluna. Itse käyn yleensä aamuisin hölkkäämässä pari kertaa viikossa. Kauheasti enempää ei jalat kestä, sillä minulla rupeaa tosi helposti penikat ilmoittelemaan itsestään :/ Kun ne sitten menevät pahaksi, joutuukin yhtäkkiä pitämään 2-3 viikkoa taukoa koko juoksemisesta. Ja sehän nyt ei ole missään nimessä kivaa, eikä tarkoitus. Kaksi kertaa on tuntunut ihan hyvältä ja riittävältä tähänkin asti :)

Tässä pieni tilannepostaus, muistakaa että vielä on kesää jäljellä <3

lauantai 2. elokuuta 2014

Kesähelteiden herkut

Kun on näin kuuma, ei monellakaan tunnu lämmin ruoka oikein maistuvan. Yhdeksi parhaista vaihtoehdoista nousee siis väistämättä erilaiset salaatit. Salaateissa makrot saa hyvin kohdilleen haluamansa mukaan, vihanneksia ja kasviksia tulee syötyä riittämiin ja mikä parasta - salaatteja voi varioida lukuisin eri tavoin!


Välillä myös hieman luksusta :)

Olen ennenkin blogissani kertonut, että kanasalaatti minulla jotenkin tökkii. Ja ihan pelkästään sen pääraaka-aineen, eli kanan takia. Sitä kun on tullut syötyä niin paljon viime aikoina. Kanasalaattia nyt helteillä kuitenkin olen syönyt päivittäin, ja oikeasti ihan hyvillä mielin :) Isoksi osaksi siitä syystä, että nykyään yritän valmistaa kanani paremmin. Broilerinfileet yöksi marinadiin, puoli tuntia ennen paistamista fileet huoneenlämpöön, pannu kuumaksi, suhteellisen nopea paisto kummaltakin puolen, ja folioon vetäytymään. Voin kertoa, että maistuu aikalailla paremmalta, kuin sitkeä tai kuiva, mauton "kengänpohja". Vaivaa se vaatii, mutta on kyllä vaivansa väärti. Marinadiasiaakin mietin kauan. Mikä soveltuisi nykyiseen ruokavaliooni? Ystäväni kuitenkin antoi minulle loistavan idean käyttää marinadin pohjana maustamatonta jogurttia! :) Tuli kyllä niin hyvää, että aion käyttää jatkossakin. Myös itsetehdyt krutongit ja kevyt salaattikastike ovat auttaneet minut kanakammosta eroon! ;)

Kesähelteille sopivat loistavasti myös erilaiset smoothiet ja pirtelöt. Itse olen ainakin niitä ihmisiä, joka voisi lipittää niitä jatkuvasti! Niistäkin kun saa niin paljon erilaisia ihania versioita :)





Tässä kaksi viime hetkien suosikkia :) Pirtelöissä kannattaa muuten käyttää jäisiä hedelmiä!

Olen aivan rakastunut tuohon banaani-suklaa pirtelössäkin käytettyyn Selfin 3phase protein -protskujauheeseen! Todella hyvän makuista, varsinkin kaikissa "jälkkäreissä" :)

Noiden pirtelöiden lisäksi yksi ehdoton välipalasuosikkini on juurikin tuosta 3phase protein jauheesta tehty "protskujäätelö"! Banaani-suklaa versio on mielestäni ehdottomasti paras, joka koostuukin täysin samoista aineista kun pirtelö. Blenderissä seos siis vain kuohkeaksi ja pakkaseen odottamaan! Valmis jäätelö ei ehkä näytä niin herkulliselta, mutta takaan että se on! Itselläni jäätelö jähmettyy yleensä pakkasessa 5-6 tuntia, jolloin keskelle jää herkullinen vanukassydän :P Tämän kuitenkin saa luonnollisesti pois pidemmällä jäädytysajalla :) Kuitenkin yön yli pakastattaessa jäätelöstä tulee jo niin kovaa, ettei sitä heti pysty lusikoimaan suuhun sellaisenaan.



Ei ehkä niin herkullisen näköinen, mutta taatusti hyvää! Seos jäätyy kyllä myös pinnalta, tässä kuvassa jo puolet syöty ;) Jäätelöä tulee tuosta määrästä tosiaankin paljon, yli puoli litraa!

Tässä vielä kuvia marjaversiosta, johon käytin muuten samoja aineksia, mutta banaanin sijaan lisäsin marjoja ja vähensin vähän veden määrää :)




Kun rahkaakin tulee syötyä suhteellisen paljon, siihen alkaa kaivata aika ajoin vaihtelua. Joskus söin sitä ihan sellaisenaan (siihen en kyllä enää pystyisi), mutta suurimman osan rahkani kanssa olen nauttinut jäisiä marjoja. Rahkaan lisään kuitenkin vielä steviasokeria ja vaniljajauhetta makua tuomaan. Nyt kuitenkin nuo marjatkin ovat alkaneet vähän rahkan kanssa kyllästyttää, joten päätin kokeilla jotain uutta. Tästä onkin sitä myöden tullut ihan ykkössuosikkini. Uusi juttu on nimittäin "uuniomenarahka"!


Kuva ei tarkoituksella ole mitenkään esteettinen, vaan halusin näyttää sen oikeassa muodossaan, parhaimmillaan :) Uuniomppurahkani sisältää luonnollisesti rahkaa, omenaa, steviasokeria, kanelia ja ripauksen vaniljajauhetta. Omena kuoritaan ja pilkotaan, jonka jälkeen omppupalat paistetaan pannulla kanelin kera. Sillä aikaa kun omppupalat pehmenevät pannulla, laitetaan rahka kulhoon ja sekaan sekoitetaan steviasokeri, vaniljajauhe ja kaneli. Sen jälkeen omppupalat vaan rahkan sekaan. Luonnollisesti ne ovat vielä lämpimiä, joten rahka kannattaa laittaa hetkeksi kohmettumaan pakkaseen. Itse ainakin muutenkin tykkään syödä tämän seoksen hieman kohmeisena! Jamskis :)

Sitten entistä yksinkertaisimpiin kevyisiin kesäherkkuihin :) Yksinkertainen ja hyvä tapa on laittaa rasvatonta jogurttia jäämehumuotteihin ja laittaa pakkaseen. Niistä tulee ihania jogurttijätskejä, joita voi popsia aika huoletta! Oma suosikkini on Valion mansikka-vaniljajogurtti :)



Kuumilla keleillä nesteytys on ensisijaisen tärkeää. Nesteytys kannattaisi tehdä aina puhtaan veden voimin, mutta kesäisin maistuu myös ihanat raikkaat mehut. Yleensä en mehuja juo, mutta näillä helteillä on jotenkin ruvennut maistumaan. Siksi olenkin nyt viime aikoina kokeillut erilaisia tiivistemehuja, sokerittomina vaihtoehtoina. Eilen törmäsinkin varsinaiseen helmeen! Marlin mansikka-raparperimehuun! Maku on ihanan makean pehmeä, eikä yhtään pistävän esanssinen. Mukaan vaan paljon jäitä ja eikun nautiskelemaan aurinkoon! :)






Tässä muutamia tämän hetken kesäherkkuja ja dieetin piristyksiä :) Vaikka nyt välillä tuntuukin vähän tuskaiselta tämän kuumuuden puittessa, niin koitetaan nyt nauttia lämmöstä, kun sitä on kerrankin saatavilla täysin rinnoin <3

Mitkä ovat sinun kesäherkkuvinkkisi? :)

torstai 31. heinäkuuta 2014

Pahin ohi?

Ainakin kovasti toivon niin. Kuten jo aiemmin mainittu, "pientä" motivaatiopulaa on ollut ilmassa. Kroppa ja mieli ovat kummatkin olleet todella väsyneitä viime aikoina. Erityisesti mieli. Vasta eilen alkoi tuntua, että olo alkaisi ehkä normalisoitua. En kuitenkaan uskaltanut eilen vielä iloita, onhan sitä ennenkin menty hutiin. Luulee taas olevansa iskussa, mutta seuraava päivä menee aivan yhtä monkerölle kuin ne muut edellisetkin..

Eilen kuitenkin heti aamusta oli hinku lähteä salille, ja jo samana iltana toivoin, että olisi jo aamu ja pääsisi pinkomaan ulos aamuaerobiselle! Tänä aamuna vaihdoin juoksemiset kuitenkin taas salitreeniin, sillä heräsin suhteellisen myöhään ja minulla oli NÄLKÄ :D Aamuaerobisen teen siis tyhjällä vatsalla, joten ruokaa olisin saanut vasta noin tunnin päästä.. Tämä nälkä oli ihan uusi tunne näin aamusta, sillä viime päivinä aamuinen olo on ollut lähes päinvastainen. On lievästi sanottuna ähkyttänyt. Kun syö vähän vapaammin, minulla helposti käy niin, että ruokailu painottuu sinne iltaan. Vaikka olo on paljon parempi, kun ruokailua keventää iltaa kohden.

Salitreenit käyvät entistä tuskaisemmiksi näillä ilmoilla, vaikka salilta ilmastointi löytyykin. Tuntuu että voimat eivät ole ihan niin huipussaan kuin normaalisti, välillä ehkä vähän huippaa päässä tai on muuten sekava olo, ja hikeä pukkaa niin julmetusti. Joskus kun tuntuu, että hikeä on vaikea saada kunnolla virtaamaan salitreenissä, niin nyt ei ainakaan ole sitä ongelmaa :D Menee kyllä vähän ärsyttävyyden puolelle jo..

En olisi kyllä uskonut, että tämä motivaatiopula kestää ihan näin kauaa. En pysy enää edes mukana laskuissa, kuinka paljon aikaa tässä on mennyt "hukkaan". Ajatuskin masentaa. Tottakai olen suurimman osan ajasta koittanut skarpata, mutta eihän minulle mikään puolihuolimaton räpellys riitä :P Parhaani olen kuitenkin yrittänyt näillä olotiloilla, nyt vaan yritetään ettei näitä enää tulisi. Tämä ei siis ole ensimmäinen kerta, itseasiassa olen huomannut tämän olevan aikalailla väistämätöntä kohdallani. Täytyy vain keksiä, mikä siihen auttaa. Kevennetyt viikot? Ei liian suuria tavoitteita? Ei liian tiukkoja aikatauluja? Turhan neuroottisuuden eliminoiminen? Rentous ruokavalion suhteen? Ehkä jotain näistä. Tai kaikki.

Toivotaan nyt että ollaan selvillä vesillä :) Nyt siltä ainakin tuntuu, olo ja mieli on ihan toisenlainen kuin pari päivää sitten. Kun vaan keksisi, miksi tuo motivaatio lähtee, ja mistä syistä se sitten yhtäkkiä palaa.

Perjantaina tulee jälleen uudet päivitykset :) Itse pyysin tuon kiristelyruokavalion jo vähän aiemmin, ja luulenkin, että se on nyt "virallisesti" perjantaina minulle tulossa. Ruokavalion suhteen siis tuskin tulee yllätyksiä, uusi treeniohjelma tosin hieman jännittää.. Nyt kun kiristely alkaa, lisääntyvätkö aerobiset entisestään? Niitä kun ei nytkään ole mitenkään vähänlaisesti, 3-5 kertaa viikossa. Onneksi nyt hyvin fiiliksin otan vastaan kaikki tulevat muutokset :) Enää 2 kuukautta jäljellä, mutta kyllä siinäkin jotakin kerkeää. Kaikkihan riippuu siitä, kuinka hyvin dieetti puree, ja paljonko on tullut takapakkia lösäilyn jäljiltä. Voihan se olla, että kehossa suurimmilta osin nestettä ja turvotusta, joka lähtee ilmojen viiletessä ja terveellisen ruuan ja treenin tullessa taas kunnolla mukaan kuvioihin. Ehkä toiveajattelua ;) Yleensä dieetillä minulta on lähtenyt viikossa 400-500g, mutta ei sitä tiedä miten kroppa reagoi, kun nyt on 4kk menty vähän suuremmilla kaloreilla, kuin mitä ennen olen "itsekseni" mennyt. Itsehän olin jatkuvasti dieetillä ja pienillä kaloreilla, kun tuntui ettei se paino vaan jossain vaiheessa enää pudonnut, ja jos putosi, niin tuli nopeasti takaisin. Enää en tee sitä virhettä. Siinä vasta niitä takapakkeja tuleekin, kun jatkuvasti koittaa vaan kituuttaa.

On se vaan jännä, kun joskus se terveellinen ruoka ei vaan maistu. Nyt kuitenkin taas ruotuun palanneena (näin dieetillä suhteellisen nälkäisenä) sitä oikein odottaa sitä seuraavaa ateriaa! Vaikka se on aika samaa joka päivä :) Pitää vaan osata etsiä ne sen hetkiset itselle mieluisat herkut! Niistäkin voisin löpistä vaikka kuinka, mutta se vaatisi jo oman pikku postauksensa ;) Tässä kuitenkin pari tämän hetkistä, ruokavalioon soveltuvaa lemppariruokaa kuvina! Nää auttaa jaksamaan ;)


+riisi ;)



Tsemppiä kaikille muillekin MSF3 ryhmäläisille! Loppukiri <3 Ja mehän jatketaan tästä vielä yhdessä MSF3 part II:n puitteissa, eiks je? :)

torstai 24. heinäkuuta 2014

Toinen tapaaminen, Helsinki

Tällä kertaa ryhmämme yhteistapaaminen järjestettiin Helsingissä, Crossfit Basementissä. Tutun kaavan mukaan ihana Alona piti meille ensin pienen tsemppipuheen. Muutenkin keskustelimme aiheesta, omista tuntemuksista, tavoitteista, mitä ikinä mieleen tulikin. Alonalla todellakin on järki päässä, eikä hän ota kaikkea liian vakavasti. Pääasiassa tämän lajin "harrastaminen" tulisi olla kuitenkin mielekästä, ei pakkopullaa taikka jonkinlainen neuroottisuus. Itse hän ohjeistikin, että kesällä voi ja pitääkin ottaa vähän rennommin, eli ei paniikkia :) Eikä kaikki tähän valmennukseen lopu.


Ihana Alona tsemppipuhetta pitämässä :)
..ja oppilaat kuuntelee :)


Jutustelun jälkeen aloitettiin taas poseharjoitukset. Ensin vähän käveltiin, ja Alona muistutteli korkkareilla kävelyn ohjenuorista. Posetuksissa käytiin taas läpi bodyfitness-asento, sekä bikinifitneksen etu-, sivu-, ja taka-asennot. Vielä ne eivät ihan nappiin mene, mutta koko ajan paremmin alan sisäistää jutun jujun. Ilman peiliä on vaikea mieltää miltä asennon pitäisi näyttää, asennossa kun tuntuu niin luonnottomalta olla. Alona kuitenkin kehui asentoani, jeijj! ;)



Bikinifitness-etuasennon harjoittelua ja tiukaa keskittymistä :D


Kisoissa käytetään erilaisia pieniä kikkoja, jotka saavat tietyt kohdat näyttämään isoilta, ja halutut kohdat näyttämään taas vastaavasti pienemmiltä. Yllä olevassa asennossa saadaan illuusio esim. reisiin ja vyötäröön. Reidet saadaan näyttämään muodokkaammilta, vaikkei niitä saisi asennossa jännittää. Mutta, kyllä niitä jännitettään, ja tuossa sennossa se jännitys tulee ikään kuin itsestäänkin :) Vartalon kierrolla taas saadaan aikaan illuusio kapeammasta vyötäröstä. Tuossa kuvassa kiertoa on vaikea nähdä löysän treenitopin alta. Kierto voisi myös olla vieläkin voimakkaampi.

Myös bodyfitneksen kikkoja harjoiteltiin. Etuasennossa seisottaessa lavat on avattava niin, että lihaserottuvuus tulisi paremmin esiin, niin selästä kuin edestäpäin katsottuna. Olkapäät on saatava näyttämään mahdollisimman isoilta, mutta epäkkäiden tulee olla laskettuina alas. Ei siis riitä että olkapäät nostetaan korviin. Tätä on ensin aika hankala oppia, mutta hetken peilin edessä vääntelehtiessäni, taisin ymmärtää miten tuo kyseinen illuusio saadaan aikaan.

Pahoittelen huonoa kuvanlaatua, kun äkkiä pimeässä peilin edessä kännykän kameralla nappasin :)




Sitten itse treeneihin :) Luvassa oli taas crossfit-tyyppiset treenit, kerran kun crossfit-salilla oltiin.
Tämänkertaiseen treeniin kuuluivat lämmittelyt (mm. juoksua rakennuksen ympäri, askelkyykkyjä, mittarimatoa jne.), maastavetotekniikan harjoittelua, sekä varsinainen WOD eli Workout Of the Day. WOD kesti yhteensä 6 minuuttia. Yksi kierros sisälsi 10 x burpee (aina ennen uutta burpeeta oli hypättävä tangon yli), 10 x maastaveto ja 10 x istumaannousu. Tuona kuuden minuutin aikana oli siis mentävä niin monta kierrosta kuin vain suinkin kykeni, ilman taukoja. Treenin vetäjinä toimivat BodyCampin Justus sekä Crossfit Basementin Charlie.




Laitoin sykemittarin "tikittämään" lämmitelyn hölkkäilystä asti, ja aikaa kului kokonaisuudessaan tarkalleen 57min ja 38sek. Viime tapaamisessa harmitti, kun ei ollut sykemittaria asennettuna. Treeni oli nimittäin aikamoinen killeri ja olisi ollut mielenkiintoista nähdä kuinka korkealla ne sykkeet oikeen huitelee. Edellinen treeni oli mielestäni raskaampi, siinä mielessä että se otti enemmän keuhkojen päälle. Tämä treeni oli kuitenkin itselleni mieluisampi ja tuntui tehokkaammalta, eikä missään nimessä liian kevyeltä! Ja ihan kiitettävällä tasolla ne sykkeet tässä ainakin olivat..




Kaikin puolin siis taas mukava tapaaminen :) On ihanaa kun alkaa jo vähän tunnistaa naamoja, ollaanhan tässä jo yli 3kk yhdessä taivallettu, vaikka livenä kovin vähän nähtykin :) Voin kyllä kertoa että varsinkin takalisto ja alaselkä on ollut treenin jäljiltä aika hellänä, auts! Liikkuminen ja varsinkin istumaan meno on tuottanut pieniä vaikeuksia :D Mutta vielä on kaksi tapaamista edessä (jihuu!), joista toinen vielä Helsingissä ja viimeinen taas Tampereella. Viimeisessä tapaamisessa on tiedossa kaiken muun lisäksi vielä loppumittaus, joka kieltämättä alkaa jo vähän jännittää.. Extrana tietysti tapaamisiin on tulossa vielä ne kuvauksetkin :) Ne vasta jännittääkin!

Koitetaan jaksaa painaa loppuun asti, hyvällä mielellä ja omallatunnolla :)


tiistai 22. heinäkuuta 2014

Ajatusmaailman pyörittelyä

Hello, long time no see.. Olen tosi huono raahaamaan itseäni koneelle kirjoittelemaan, jos fiilis ei ole ylimmillään. Nyt kun kiinnostus ei ole ollut huipussaan, ei ole ollut kamalasti motivaatiota kirjoittaakaan. Missään nimessä en kuitenkaan ole mitään lopettamassa :)

Viime päivinä olen aika paljon pohtinut omaa ajatusmaailmaani ja suhdettani tähän niin sanottuun "fitness-elämäntapaan". Nautin siitä kyllä täysin rinnoin, mutta välillä ajatukset todellakin poukkoilevat suuntaan jos toiseenkin. Kun on hyvä putki päällä, treenit kulkevat, terveellinen ruoka maistuu, motivaatio on huipussaan, tästä kaikesta on niin helppo nauttia ja on mukava olla oman itsensä kanssa. Voi olla tyytyväinen itseensä ja aina kehittyvään peilikuvaan. Mutta odotas, kun iskee väsymys, motivaatiopula, täydellinen romahdus. Mitä tapahtuu? Salille ei jaksaisi millään raahautua, ajatuskin aamulenkistä tuntuu vastenmieliseltä ja inhottavalta.. Kevyt, terveellinen ruoka, ähh.. Aikataulut, valmiiksi punnitut ruoka-annokset jääkaapissa.. Ei kiitos!

Tällainen fiilis on jotakuinkin ollut nyt hilppasen yli kuukauden, niin kun jo edellisessä postauksessani kerroin. Joskus sitä vaan tulee kausia, jolloin tiukka elämä ei maistu. Otan muutenkin koko "fitness-elämäntavan" liian vakavasti, se on ollut minulle aina vähän niin kuin ykköstyö ja jopa pakkomielle. En kuitenkaan haluaisi, että se määrittelisi minua kokonaan. En ole kisaaja, enkä ammattilainen. Haluan tehdä myös normaaleja asioita, esim. skipata salitreenit ja mennä vaan rannalle makoilemaan ja syömään jäätelöä. Ilman huonoa omaatuntoa. Koska se on normaalia. Jos sitä tekee joskus, välillä. Näinä viimeaikoina olenkin oppinut vähän enemmän rentoutumaan. Joinakin päivinä ehkä vähän liikaakin, mutta itseasiassa se on tuntunut nyt paljon paremmalta, kuin se älytön stressaaminen kaikesta. Vaikka vähän takapakkia nyt onkin tullut. On kuitenkin ollut hyvä ja seesteinen olo. No panic.

Niin kuin kerroin, varasin tuossa online pt tunnin jossa keskustelin kiristelemisen aloittamisesta. Valmentaja suositteli kuitenkin nykyisten ohjeiden mukaan menemistä, mutta antoi minulle kuitenkin myös mahdollisuuden siirtyä jo niukennettuun ruokavalioon. Ensin ajattelin meneväni ohjeiden mukaan, mutta pienen pohdiskelun jälkeen päätin kuitenkin siirtyä uuteen ruokavaliomalliin, jonka aloitinkin tänään. Siitä, että otin ikään kuin varaslähdön tälle kiristelylle, on tuskin haittaa näiden löllöilyviikkojen jälkeen :)

Yhtenä tekijänä (varsinkin viime viikon suhteen) tähän "rentoiluun", on ollut meidän perheen uusi tulokas :) Pieni ja suloinen, 9 ja puoli viikkoinen Venäjäntoitsu pallurainen! <3 Hän ei ole kamalasti antanut minun aamuisin nukkua, ja päivisinkin olen saanut olla jatkuvasti vahdissa suhteelliseen vilkkaan luonteen (lue: kurittoman kakaran) takia ;) Nukuttu siis on silloin kun pentukin, se on ollut ainoa vaihtoehto. Unirytmi on siis ollut suhteellisen sekaisin. Tässä kohtaa taas mietin vähän elämän prioriteetteja, huolehdinko pennusta, ettei hän ole vaaraksi itselleen (esim. sähköjohdot) tai muille (tavaroille), vai pingonko kaikesta huolimatta salille, jättäen pennun uuteen kotiin? Oli aika selvää kumman tässä kohtaa valitsen :) Asioiden priorisointi, muistakaa se asia, hyvät ihmiset!

Lopuksi vähän kuvia tästä ihanuudesta :)




tiistai 8. heinäkuuta 2014

Ohjelmien päivitys, kk 3/6

Nyt ollaan sitten siinä tilanteessa, että puoliväli valmennuksessa on saavutettu :) Aika menee kyllä todella nopeasti! Muistan, kun olin juuri aloittanut valmennuksen, ja juttelin muiden kanssa jotka olivat silloin jo omansa puolivälissä. Olin niin kateellinen, ajattelin vain että voi että, joskus itsekin olen tuossa tilanteessa, mutta en vielä pitkään aikaan! Varmasti paljon on tapahtunut siihen mennessä. No, nyt kun tässä ollaan, niin enpä nyt niinkään sanoisi :D Tietysti jotain muutosta on tullut, mutta (valmentajienkin mukaan) suurin ulkoinen muutos tulee tapahtumaan kahtena tai kolmena viimeisenä kuukautena. Ja onhan se nyt sanomattakin selvää, koska silloin alkaa se itse kunnollinen kiristely, jolloin rasvaa lähtee huomattavasti nopeammin ja enemmän kuin tähän asti. Lihasmassa ei kuitenkaan kasva kauhean nopealla tahdilla, eikä varsinkaan kolmessa kuukaudessa mitenkään silmin nähtävästi. Varsinkin, jos päällä on hieman ylimääräistä. Tulokset tietysti riippuvat myös todella paljon siitä, millaista elämää on elänyt ennen valmennusta, omaako jo urheilu-/salitaustaa vai onko löllöillyt vaan sohvaperunana. Tämä kolme kuukautta ei kuitenkaan tunnu missään nimessä turhalta. Olen saanut niin paljon tukea ja oppia muilta, että kehitystä on tapahtunut kyllä hurjasti varsinkin oman pääkopan sisällä :)

Tämä kolmas kuukausi oli minulle ehdottomasti vaikein. Pari ensimmäistä kuukautta meni puhtaasti, mutta tätä kolmatta kuukautta en jaksanutkaan enää mennä niin täysillä. Monena päivänä minuun iski kamala motivaatiopula, yhteensä nuo päivät kattivat varmaankin noin kolmisen viikkoa, eli melkein koko kuukauden ajan. Yritin pyristellä päivät läpi, toiset meni huonommin, toiset paremmin. Luulen että suurin syy tähän motivaation puuttumiseen oli yksinkertaisesti väsymys. Niin fyysisesti kuin ehkä henkisestikin. Minä ainakin olen sellainen, että helposti asetan itselleni liikaa tavoitteita, ja kun en niitä pystykään suorittamaan, seuraa siitä hirveä rangaistuskierre itseään kohtaan. Eihän sieltä sitten helpolla ylös päästä, kun missään vaiheessa ei tajua höllätä ja antaa asioiden hetken vain olla. Tämän kun lopulta ymmärsin, niin johan helpotti. Yhdenkin päivän pelkästään vaan nukuin ja nukuin. Ensin yöunet kellon ympäri, sitten pari tuntia hereillä ja sitten taas untenmaille.. Lopulta heräsin joskus iltapäivällä. En ottanut stressiä treeneistä, en ruuasta. Pakko sanoa, että se teki todella hyvää! Välillä ihmettelen sitä, miten noin neljä vuotta jo fitness-urheilusta kiinnostuneena, ja sitä enemmän tai vähemmän harrastaneena, en ole vieläkään oppinut kuuntelemaan omaa kehoani. Minulla on niin kova pää, etten anna kroppani hälytyskellojen mennä tahtotilani edelle. Onneksi nyt ollaan kuitenkin taas elävien kirjoissa ja motivaatio on huipussaan! ;)

Tosiaan, monilla (kuten myös minulla) oli sellainen käsitys, että kolme viimeistä kuukautta kiristellään, eli ollaan varsinaisella dieetillä. Kuitenkin monien tyttöjen kalorit nousivat tähän päivitykseen, kuten myös minulla, vaikkei kuitenkaan paljoa. 1900kcal ohjelmaa viime kuun noudattaneena, hyppäsivät kalorit nyt takas taas tuohon 1950:een. Kuten arvata saattaa, monella iski hirveä huoli, ehtiikö kuntoon valmennuksen loputtua. Niin myös minulla. Kuitenkin se noin 8kg rasvaa tulisi saada pois. Valmentajat sanoivat ettei mitään hätää ole, että varmasti päästään kuntoon. Varasin kuitenkin vielä online pt -tunnin itselleni, niin he saavat pyöritellä ohjelmiani vähän tarkemmin ja miettiä lasketaanko kaloreita sittenkin, jottei viimeisistä kuukausista tulisi niin rajuja. En kuitenkaan suoraan halua tuota pienemmän kalorimäärän ohjelmaa pyytää, vaikka tiedän että sen saa jos haluaa. Tahdon luottaa ammattilaisten näkemykseen, ja kuka nyt haluaisi ehdoin tahdoin syödä vähemmän?! :D

Treenien määrä pysyi ennallaan, ja onkin aika vaikea uskoa, että ne tästä enää tulisivat kasvamaankaan. Nyt siis viikossa yhteensä 3 salitreeniä, 2 intervalliharjoitusta ja 2-3 aerobista, jotka itse suoritan aamulenkeillä tyhjällä vatsalla :) Tuo määrä oli jo edellisessä ohjelmassa, joka sopii minulle todella hyvin! Salitreenien sisältö tietysti muuttui, niin kuin joka kuukausi, jotta lihakset saavat jatkuvasti uutta ärsykettä. Treenijakoa vaihdettiin ja nähdäkseni treenejä on myös tiivistetty. Viimeksi kun liikkeitä per salitreeni oli 8-12, nyt vain enää 6-8! Ihanaa! Jaksaa keskittyä todella paljon paremmin, ja tehdä liikkeet ajatuksella, kun niitä ei ole turhan paljoa samalle kerralle. Hyvillä mielin siis neljättä kuukautta kohti :) Jo ensi viikolla on jo seuraava ryhmän tapaaminenkin Helsingissä! Jesjes :)

Mittoja ei nyt tule, koska minulla ei ollut minkäänlaista mielenkiintoa otella niitä sunnuntaina :D Syystä että tuntui että turvotus oli aika jäätävä, enkä ollut "oikeissa mitoissani". Jospa tämän viikon lopussa sitten, kun ollaan oltu taas selvillä vesillä jonkin aikaa ;) Tässä kuitenkin pari pöhötyskuvaa viimepäiviltä ;D


Valaistus tekee ihmeitä ;D Niitä palikoita odotellessa..


Salirotta



<3: