sunnuntai 8. marraskuuta 2015

Rakkaita ja raakakakkua

Koska ystäviä ei voi ikinä nähdä liikaa, päätin pyytää muutaman ihanan ystäväni ihan rehellisesti perinteisille kakkukahveille. Ihan muuten vaan! Ylläriksi tytöille päätin leipoa ensimmäistä kertaa raakakakkua.

Tosiaan kun ensimmäistä kertaa tässä oltiin raakakakkujen äärellä, päätin bongata jonkun hyvältä näyttävän valmiin reseptin internetin ihmeellisestä maailmasta. Nopeasti silmiini osuikin Karita Tykän appelsiini-suklaaraakakakku. Kakun ulkonäkö herätti kiinnostukseni, sillä aina leipoessani haluan tuloksen olevan hyvän maun lisäksi myös esteettinen. 

Raakakakun tekemistä olen miettinyt jo monet kerrat, mutta koskaan ei ole oikein tullut sopivaa tilaisuutta tehdä sitä. Lisäksi monet reseptit ovat niin pullollaan mitä erilaisia superfoodeja, jotka tulisi ensin hankkia. Erilaiset superfoodit ovat suhteellisen hintavia, että niitä viitsisi vain yhden käyttökerran vuoksi hankkia. Tässä kakussa mentiin kuitenkin suhteellisen "helpoilla" raaka-aineilla, ja ne vähän erikoisemmat ainekset minulta jo kaapistani löytyivätkin!


Appelsiini-suklaaraakakakku



Täytyy kyllä sanoa, että lopputulos oli aika jees ensimmäiseksi raakakakuksi :) Ulkomuoto voisi olla aina vähän siistimpi, mutta maku oli yllättävänkin hyvä! Tietysti normaaliin sokerikakkuun verrattuna raakakakut ovat kuin yö ja päivä. Raakakakut ovat todella tuhtia tavaraa, makeanhimo (ja nälkä!) lähtee yllättävänkin pienellä määrällä, ja kaiken lisäksi raakakakut ovat todella ravintorikkaita ja hellivät kehoa! Ei siis enää ällöttävää sokeripöhötystä :) Kokeilemisen arvoista kyllä, sekä teko että raakakakun syöminen. 

Ainoaksi ongelmaksi kakun teossa muodostui blenderini tehokkuus. Mulla on siis aivan tavallinen OBH Nordican pikku blenderi, jolla pärjään normaali arjessa aivan loistavasti. Raakakakkujen tekoon suosittelisin kuitenkin jotain vähän tehokkaampaa silottajaa, jos sellainen löytyy, tai jos siihen haluaa panostaa. Mutta kyllä tämä onnistui ihan hyvin myös perus vekottimellakin :)

Näin sovelsin itse kakun teossa:



Pohja

1,5 dl pekaanipähkinöitä (liota vähintään 4 tuntia, huuhtele ja valuta)
1 dl paloiteltuja taateleita
1/2 tl vaniljajauhetta
2 tl vaahterasiirappia

Kaikki ainekset blenderiin tai monitoimikoneeseen, aja sileäksi massaksi. Vuoraa 15-18cm vuoka kelmulla ja painele mössö vuuan pohjalle.

Appelsiinitäyte

2 dl cashewpähkinöitä (liota vähintään 4 tuntia, huuhtele ja valuta)
3/4 dl sulaa kookosöljyä
1/2 kuorittu appelsiini
1 rkl hunajaa
1 rkl vaahterasiirappia
1 tl raastettua appelsiininkuorta
1 rkl psylliymjauhetta

Laita kaikki ainekset blenderiin ja aja tasaiseksi. Kaada täyte pohjan päälle.

Suklaatäyte

2 dl cashewpähkinöitä (liota vähintään 4 tuntia, huuhtele ja valuta)
3 rkl vettä
1/2 dl sulaa kookosöljyä
1/2 tl vaniljajauhetta
5 rkl raakakaakaojauhetta
1/2 dl vaahterasiirappia
1/2 rkl psylliymjauhetta
ripaus suolaa

Laita jälleen kaikki täytteen ainekset blenderiin ja aja taisaiseksi. Kaada suklaatäyte appelsiinitäytteen päälle, ja laita vuoka jähmettymään yön yli pakkaseen.

Kuorrute

1 dl sulaa kookosöljyä
1 dl raakakaakaojauhetta
1/2 dl vaahterasiirappia
1/2 tl vaniljajauhetta
ripaus suolaa

Sekoita ainekset tasaiseksi. Levitä kuorrute jäisen kakun päälle. Koristele kakku kaakaonibseillä ja raastetulla appelsiininkuorella. Laita kakku takaisin kylmään tai anna sulaa.

Redi! :)


Kakku näytti maistuvan myös vieraille :)


Ohje on siis todella yksinkertainen eikä epäonnistumisen vaaraakaan ole! Aineksia on myös siedettävä määrä, eli siitä vain kokeilemaan! :)

Antoisia hetkiä raakakakkujen parissa,

perjantai 30. lokakuuta 2015

Erilainen liikuntamuoto: Hula Hooping!

Moikka!

Jo viime vuonna kirjoittelin kuinka olen hurahtanut lajiin nimeltä Hula Hooping, suomalaisittain vannetanssi. Hankin tuolloin ensimmäisen oman vanteeni, ja youtube-videoiden voimin harjoittelin hooppaamista kotona. Kurssillekin ilmoittauduin, mutta se jouduttiin vähäisen osallistujamäärän takia perumaan. Tällainen "kaikki heti mulle nyt" -ihminen vähän kun olen, seuraaville kursseille ilmoittautuminen sitten jäi siltä osin.

Mutta, tänä kesänä pääsin sitten kunnolla vauhtiin! Satuin näkemään ilmoituksen Helsingin Alppipuistossa järjestettävistä vannetanssitunneista ja kiinnostukseni heräsi heti! Tunnit sattuivat olemaan juuri kahdella samaisella viikolla, kun mulla oli kesäloma! Silloin ajattelin, että tässä on aivan loistava tilaisuus kokeilla miten homma lähtee pyörimään! (hehheh..) Tunneilla kävin siis kahtena maanantaina ja tiistaina, eli yhteensä neljän kerran verran. Tässä oli myös hyvä tilaisuus vähän tunnustella kunnolla lajia, ilman että joutuisi kerralla pulittamaan maksun esimerkiksi kolmestatoista kerrasta, ja parin kerran jälkeen huomaamaan ettei tämä olekaan oikein se mun juttu.

Tunneilla oli kuitenkin älyttömän kivaa ja ilmatkin suosivat! Aurinkoisia päiviä riitti ja ohjaajat olivat super mukavia :)


Hooppausta kesällä Helsingin Alppipuistossa :)


Lienee varmaan ilmeistä, ettei harrastus ainoastaan tuohon kesään jäänyt :) Pari kuukautta sitten nimittäin ilmoittauduin mukaan uudelle vannetanssikurssille. Kurssiin sisältyy yhteensä 13 kertaa ja yhdellä kerralla on pituutta 85 minuuttia. Puolitoista tuntia saattaa kuulostaa pitkältä ajalta, mutta ajantaju katoaa kyllä hoopatessa täysin!

Vannetanssi tuo hyvää vastapainoa saliharjoittelulle, sillä olen yleensäkin tosi laiska venyttelemään ja huoltamaan kehoani. Oikeastaan teen nopeat venyttelyt ja mobilisaatiot ennen salitreenin aloittamista, mutta siihen se sitten melkein jääkin. Pahojen jumien ollessa päällä saatan putkirullailla kotona. Vannetanssi kehittää hyvin liikkuvuutta ja tuntien alussa ja lopussa aina venytellään ja tehdään pieniä liikkuvuusharjoituksia. Silloin kyllä todella huomaa viimeistään jos jokin paikka on jumissa!

Ja itse vanteilu se vasta hyvää liikkuvusharjoittelua onkin. Vaikka se näyttää helpolta, hiki lähtee väistämättä virtaamaan ja tunnin jälkeen ollaan yleensä jopa pienillä mustelmilla :)

Vannetanssi on myös siitä mielenkiintoinen laji, että se on todella monimuotoista. Erilaisia tyylejä hoopata on rajattomasti! Myös vanteita on paljon erilaisia, eri värisiä, painoisia, kokoisia, uv-valossa hohtavia, ledivaloilla varustettuja jne..

Tässä pieni havainnollistava videopätkä ledivanteen kanssa tanssimisesta :)






Itselläni on vanteista se painavin vaihtoehto, ns. "aloittelijavanne". Nyt kuitenkin kehittyessäni pitäisi jo alkaa vaihtaa pikku hiljaa vähän kevyempään :) Oman vanteeni olen tilannut osoitteesta www.vannetanssi.fi. Osoitteessa on esitelty eri vannevaihtoehdot ja vanteen teipit saat valita oman mielesi mukaan! Erilaisia teippivaihtoehtoja näet lisää täältä.

Tässä oma vanteeni :) Itselläni on matkavanne, jonka saa siis kätsysti kuljetettua mukana eikä vie niin paljon tilaa!




Vanne kulkee kätevästi ympärillä :)

Happy Hooping! <3

perjantai 2. lokakuuta 2015

Snapchat!

Heipsun heipsun! Ja hyvää huomenta (^_^)




Taas on viime kirjoituksesta vierähtänyt. Syystä että mun on jotenkin nykyään kauhean vaikea raahautua tähän koneelle postailemaan! Käytän puhelintani niin paljon enemmän ja hoidan sillä ainakin yli puolet kaikista asioistani. Puhelimella en kuitenkaan rupeaisi blogitekstejä kirjoittelemaan, aivan liian haastavaa :P Haluan myös varata aina postauksen kirjoittamiseen hyvin aikaa, jotta voin kasata kaikki tapahtumat yhdeksi tiiviiksi paketiksi, etsiä kuvat, editoida vähän niitä jne.. Siihen menee aina se oma aikansa.

Myös yksi syy siihen miksen täällä blogin puolella ole niin paljoa viihtynyt, on se, että olen nyt hullaantunut Snapchattailyyn! Bloggaamisessahan on se ongelma, että ilman muistiinpanoja tai luonnoksien kirjoittamista täytyy vähän pähkäillä että mistäs kaikesta sitä pitikään kertoa. Snappaily on kätevää, sillä saat suoraan sillä samaisella hetkellä taltioitua omat fiilikset ja muistat ehkä kertoakin enemmän asoita, jotka moneen postaukseen muuten olisivat unohtuneet tarinoida. Tietysti (ainakin omasta) snapchatista puuttuu tietty "suodatin", että siellä kertoillaan ihan yleisesti fiiliksistä ja jutut saattavat mennä vähän itse "fittailun" vierestä, joka taas täällä blogissa on se pääjuttu. Itse kuitenkin tykkään seurata ihmisiä enemmän kuvien ja varsinkin videoiden kautta, niistä saa paljon enemmän irti kuin pelkästä tekstistä. Mutta makunsa kullakin. Jos mua haluaa seurata snapchatissa, niin lisää nimimerkki juisq kaverilistaasi. Tuo sama nimimerkki toimii muuten myös instagramissa.

Blogia en silti ole lopettamassa, yritän pitää tämän kuitenkin hengissä ja tosiaan, täällä sitä ainakin pysytään sitten ihan itse aiheessa ;)


Ps! Jos kaipaat puuroosi vaihtelua haluat kokeilla mun uutta, kuvassakin esiintyvää aamupalalempparia, niin tässä ohje!

50g kaurahiutaleita (tee niistä puuro veteen, itse kaadan suoraan kuuman veden hiutaleiden päälle)
15g vaniljaheraa
50g raejuustoa
1 banaani
10g kookoslastuja
1dl vadelma-persikka mehukeittoa
kardemummaa
kanelia
suolaa

Sekoita!

<3 Kivaa päivää, toivottaa 

sunnuntai 16. elokuuta 2015

Kesän viime hetket ja sokeriton terveysherkku!

Huomenta!

Täällä on alkanut kesäloma part 2! Eli toista puolikasta (2 viikkoa) vietellään nyt :) Jee.

Jotenkin jäi päivittämättä miten tuo BrutalDiet oikein päättyi. Siis jos nyt katsotaan tilannetta, on se aika +-0, sillä tässä on tullut vaihteeksi kekkeröityä milloin missäkin. Ja kaksi viikkoa enää kesää! Apuaa.

Mutta yhteenvetona.. BrutalDiet kyllä toimii, mutta mielestäni omalle kohdalleni ei ehkä se sopivin ohjelma. Itse ainakin koin itseni todella väsyneeksi ja samalla treenimotivaatiokin hävisi kuin tuhka tuuleen. Nälkä ei ollut ja ruoka oli hyvää, mutta eih.. Ei ei ei. Haluan treenata paljon ja kovaa. Haluan että jaksan ja treenatessa on hyvä fiilis. Eikä niin, että se väkipakolla painetaan läpi. Silloin se ei ole enää kivaa. Treenaamisen pitää olla mielekästä ja siitä pitää tulla sellainen fiilis, että on ihan liekeissä! Haluan että kroppa toimii hyvin, polttoainetta siis enemmän koneeseen. Ja vaikka kroppa jaksaisikin vetää, yleensä se on se mieli joka sprakaa ensimmäisenä. En tiedä johtuiko alun jälkeen iskevä mielialan madaltuminen vähäisistä kaloreista vai vähäisistä hiilareista ja ylipäätään siitä ettei jaksa, mutta sellaista oli havaittavissa. Tulee olo, että on vaan pakko suorittaa ja kyllä lopussa se kiitos sitten seisoo. "Matkasta" ei tällöin paljoa nautita.

Ajattelin että vetäisen BrutalDietin vielä myöhemmin kunnolla läpi, mutta toistaiseksi ajatukseni ovat nyt siinä, että en tuohon rupeamaan enää lähde. Mielummin syön enemmän ja kunnolla, että jaksan treenata kunnolla ja mieliteot ovat paljon vähäisemmät, että nautin tosiaan myös siitä matkasta enkä vaan tuijota lopullista päämäärää. Olen elämässäni dieetannut aika paljon, kokeillut erilaisia juttuja, ja monesti olen ajatellut että en vaan varmaan sitten tykkää liikunnasta. Nyt olen huomannut, että syy on ollut vain vääränlaisessa toteutuksessa. Jos nukkuu tai syö huonosti (esimerkiksi liian vähän), onko se nyt ihmekään että treeni-into katoaa. Kun kroppa ei saa tarpeeksi oikeanlaista polttoainetta, onko se ihme ettei se jaksa painaa eteenpäin ja meno on takkuista.

"Normaaliin" elämään palattuani treeni-intoni on palautunut entisiin uomiinsa ja nuo ihmeelliset koukutukset, kuten Pepsi Max, ovat tiessään! Mutta ei siinä, oli taas kiva kokeilla jotain uutta. Ei sitä tiedä mikä itselleen sopii, ennen kuin kokeilee. Nyt haluan kuitenkin keskittyä siihen, että ennen kaikkea kroppa ja mieli voivat hyvin. Yritän välttää tuollaista "rääkki-intoa" jatkossa, sillä ajan sillä loppupeleissä itseni aina piippuun ja kroppa alkaa niin sanotusti sekoilla :D Koitetaan siirtää nuo "piippuunvetämisinnot" ainoastaan sinne salin seinien sisäpuolelle! ;)

Olen tässä nyt koittanut välttää sokerin syöntiä (like as always), mutta muuten olen antanut itselleni aika vapaat kädet syömisten suhteen. Sokeri koukuttaa minut välillä aika pahastikin, itseasiassa tässä aiheeseen liittyen mielenkiintoinen kuva, johon törmäsin..




Törmäsin tähän, kun selailin Netflixistä leffoja, ja silmille pomppasi "Fed Up" -niminen dokkari, jossa käsitellään lasten liikalihavuuden syitä Jenkeissä. Tää pitää kyllä ehdottomasti katsoa! Myös siitä syystä, että itse välillä olen tosissani saanut taistella sokerihimojeni kanssa. Ehkä ymmärrän tämän jälkeen myös itseäni paremmin.

Eli ei siis liikaa sokeria ainakaan mulle :) Muutenkin sitä tottakai yritän välttää, se tuo muiden haittojen lisäksi itselleni myös aika ikävän "huuruisen" olon. Yäk.

Mietin yksi päivä, että mitäs hyvää ja sokeritonta terveysherkkua sitä oikeen taas keksisi. Niinpä mieleeni muistui vanha, hyväksi todettu resepti Muscle & Fitness Hers -lehdestä. Lehteä en enää löytänyt, mutta netistä sain tuon ohjeen kaiveltua. Itse kuitenkin muistelin, että silloin aikoinanikin vähän reseptiä tuunailin. Kyseessä on siis banaani-mustikka-kaurapaistos. Ihan törkeen hyvää!




Ja näin sen toteutin :)


Ainekset:

5dl Kaurahiutaleita

1,2 dl hasselpähkinärouhetta

1/2 dl hunajaa

1tl leivinjauhetta

2tl kanelia

1/2 tl suolaa

5dl rasvatonta maitoa

2 kananmunaa

1/2 dl voita (tai margariinia)

1tl vaniljajauhetta

2 banaania

200g pakastemustikoita


Valmistus:

1. Kuumenna uuni 200 asteeseen. Voitele noin. 20x20cm vuoka.

2. Sekoita kulhossa kaurahiutaleet, puolet pähkinärouheesta, leivinjauhe, kaneli ja suola.

3. Yhdistele toisessa kulhossa hunaja, maito, munat, voi ja vaniljajauhe.

4. Viipaloi banaanit ja asettele ne vuoan pohjalle. Kaada niiden päälle pakastemustikat (jätä vähän koristeluun!). Peitä hedelmät kauraseoksella.

5. Kaada munamaitoseos koko komeuden päälle ja varmista, että neste peittää kuivat aineet kauttaaltaan. Ripottele päälle loput mustikat, sekä puolet pähkinärouheesta. Jos banaaniviipaleita on jäänyt yli, voit käyttää ne tässä vaiheessa.

6. Paista noin 30-35 minuuttia, kunnes paistos on hyytynyt ja saanut kauniin värin pintaan. Anna vetäytyä 5-10 minuuttia ennen nauttimista. Parhaimmillaan paistos on viileänä, mielellään yön yli jääkaapissa vetäytyneenä! Ja jos kunto sallii, niin ehdottomasti vaniljakastiketta/-jädeä kylkeen ;)

Bon Appetit :)


Nautitaan vielä kesän viime hetkistä!


perjantai 24. heinäkuuta 2015

Kamalan ihanat hiilarit

Se alkaisi sitten ensimmäinen hiilariviikko (ja samalla koko rupeaman toinen viikko) olla lopuillaan! Ah, nuo niin ihanat hiilarit <3 Tosiaan aloin niitä aika kipeästi tuon vhh-viikon lopussa kaipailemaan energiatasojen laskiessa. Kyllä sen eron huomaa fiiliksissä ja jaksamisessa, kun on saanut tankata hiilareita. Treeneissä jaksaa paremmin ja palautuminen on paljon tehokkaampaa. En ole yleisestikään läheskään niin väsynyt.


Oli jo ikävä mun puuroaamista!


Hiilari- ja vhh-viikoilla on kuitenkin lähtökohtaisesti saman verran kaloreita päivää kohden, tosin ainut ero on, että hiilariviikolla jätetään palautus-/protskujuoma pois päiviltä, kun ei käydä salilla punttaamassa. Näin ollen päivien kalorinsaanti hieman vaihtelee, toisin kuin vhh-viikolla syödään samalla tavalla joka päivä. Eli käytännössä hiilariviikolla kaloriensaanti on kaiken kaikkiaan kuitenkin vähäisempää kuin vhh-viikolla. Mutta syödä kyllä saa, ja paljon! Ei ole vieläkään kyllä liiemmin nälästä tarvinnut kärsiä..


Hiilariviikon lounas


Ja onneksi kaikki ruoka on kaiken lisäksi hyvää, mitään ei tarvitse kyllä väkisin alas kiskoa!

Vaikka hiilihydraatit eivät olekaan elintärkeitä kropalle, ovat ne eritoten aktiivisen elämäntavan omaaville korvaamattomia. Hiilarit kyllä keräävät nestettä kehoon, mutta sopivasti kulutukseen nähden nautittuna eivät ne esteettistä päänvaivaa juuri aiheuta. Itse ainakin otan mielummin ne vähäiset nesteet ja olen virkeämpi ja hyvinvoivampi hiilarien ansiosta. Ketoosi sitten ihan omana juttunaan, pelkästään ajoittaisena tehokeinona rasvantiristelyssä.

Mutta tällainen sokerihiiri kun olen, vhh-viikko aiheutti pientä tuskaa. Siis siinä mielessä, että ainoa makea asia mikä varsinaiseen ruokavalioon kuului, oli sokeriton mehukeitto. Sitä sitten helposti alkaa ruokkia makeanhimojaan muilla keinoilla. Tuo vhh-viikko laukaisi itselläni nykyisen koukutukseni..




..tädää, Pepsi Maxiin! :D Valehtelematta menee pullollinen päivässä. En ole koskaan ollut edes mikään limunjuoja, mutta dieetti useasti laukaisee kummallisia mielitekoja. No, onneksi noista saa edes kerättyä leffakorkkeja ;D

Mulle on tullut myös taas se kausi, että kanelia pitää laittaa joka ruokaan. Siis lähinnä aamupuuroon ja raejuuston+mehukeiton sekaan, eli kanelia tulee syötyä kolmessa ateriassa päivittäin. Luulen että nimenomaan tiukalla dieetillä tekee mieli siksi, koska aivot yhdistävät kanelin johonkin hyvään ja makeaan. Kanelin voi kuitenkin yhdistää aika suoranaisesti herkkuihin. Sama minulla oli noin vuosi sitten Ms. Fitness-valmennusta läpikäydessäni, jolloin kirjoitin kanelista ihan oman postauksenkin, sen terveysvaikutuksista ja omasta mieltymyksestäni siihen. Tästä Asiaa kanelista postaukseen!

Keep going!

sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

Vhh-väsymys


Ohhoh. Vikaa päivää ensimmäistä vhh-viikkoa mennään, ja vaikka olo on muuten kevyt ja hyvä, niin kyllä tämä hiilarittomuus vaatii veronsakin.. Tosiaan väsymys on aika kova tällä hetkellä. Ei niinkään että varsinaisesti nukuttaisi, vaan tuntuu että kroppa on aivan puhkipoikki. Tänään olisi ollut vuorossa aamuaerobiset, mutta nyt on kyllä sen verta kova pakotus ja jumitus lihaksissa, etten siihen nyt ainakaan aamulla kykene. Katsotaan sitten illalla uudestaan mikä on kunto. Eikä nyt mitään älytöntä stressiä tästä tarvitse ottaakaan, olen kuitenkin tähän mennessä tehnyt viikon minimiaerobiset, ohjeissa kun on annettu määrä 3-4 kertaa viikossa. Tällä viikolla olen tehnyt jo 2 intervalliharjoitusta ja yhden tasasykkeisen, salitreenien lisäksi.


Vhh-päivällinen


Ja oikeasti, mä nykyään nautin tosi paljon noista hölkkälenkeistä. Ja on ihan parasta, jos vielä jaksaa raahautua ulos ennen aamupalaa. Tuolla olisi nyt niin nätti ilmakin! Mutta ei vaan pysty, ei kertakaikkiaan ei. Todella huonosti sain yöllä nukuttuakin, tuntui että koko kroppaa särki ja väsytti vaan niin paljon, heräilin kun mikään asento ei tuntunut hyvältä. Heräilin myös siihen kun pohkeet kramppasi pitkin yötä. Olin eilen aika myöhään tekemässä salitreenin illalla, salilta lähdin siinä kymmenen aikaan.. Varmaan siitäkin johtuu tuo vähän pieleen mennyt yö. Lisäksi nyt aamulla oli niin jäätävä nälkä, että oli ihan vaan sen takia pakko nousta ylös, vaikka väsyttikin ja univelkoja tästä yöstä kyllä kertyi. Eikä tässä nyt enää takaisinkaan viitsi sänkyyn kömpiä, sillä töihin on vielä tänään lähdettävä..

Olen koittanut miettiä että kuvittelenko vaan koko väsymyksen, mutta ei.. Kyllä selvästi huomaa ettei kroppa jaksa vetää niin kuin aiemmin ja palautuminen on heikompaa. Lihakset alkaa hapottaa todella nopeasti ja tuntuu varsinkin juostessa, että alaraajat vetää ihan jumiin, ja aivan älytön hapotuskipu säärissä. Koita siinä sitten juosta pölkkyjaloilla.

Treenit eivät kuitenkaan ole edes lisääntyneet entisestä. Ainoa ero on, että nyt harjoittelen kropan läpi salilla 1,5 kertaa viikossa, kun ennen taas vain kerran. Eilisissä treeneissä varsinkin tuntui, että ei vaan yksinkertaisesti jaksa. Ei ole voimia. Silti treenit koittaa vedellä läpi kunnialla, mutta hiki ei vaan virtaa vaikka kuinka puskisi. Sykkeet on ihan minimeissä, treenin jälkeen sykemittarista nähtävä kulutus on ihan säälittävä. Olen kyllä jo aiemmin huomannut sen, että kun kalorit (plus hiilarit) ovat alhaalla, ei hiki puske samalla tavalla ja tosiaan kulutus on huomattavasti pienempää. En sitten tiedä johtuuko se siitä, ettei yksinkertaisesti jaksa treenata niin tehokkaasti, vai himmaileeko kroppa vähemmällä energiansaannilla. Varmasti molempia. Mitä enemmän syö, sen paremmin kroppakin toimii ja täten myös kulutus on suurempi.



Pikku kondiskuva, eräänä päivänä salilta


Jospa tämä aamu menisi tällä kertaa siis ihan venytellen, foamrollerilla jumeja availlen ja palautumista tehostellen.. Toivotaan että illalla olisi edes jonkin näköinen pinkomiskunto :)

Mutta jee, huomenna saamme hiilareita! Hiilarit tunnetusti kyllä lisäävät nälkää ja mielitekoja, mutta kyllä niitä silti jo tässä kaipailen. Ehkä taas loppuviikosta tulee ikävä ketoosia :D

Huomenna ottelen vähän mittoja ja punnaan itteni ja katson miten homma edistyy :) Lisäilen niitä tuloksia sitten tännekin kun vaan kerkiän.

Lopussa kuva vielä mun härön näköisistä multivitskuista :D Normaalistihan otan vaan d-vitamiinit, omegat ja magnesiumit purkista, mutta ruokavalion ollessa nyt niin erilainen ja valmentajan suosituksesta, päätin alkaa napsimaan myös näitä.




torstai 16. heinäkuuta 2015

Ensimmäinen paastopäivä

Etukäteen vähä stressailin ja naureskelinkin, että en mä kuitenkaan tule selviämään tästä päivästä puhtain paperein. Kuulostihan tuo 500 kilokalorin päiväsaanti aika hullulta.

Vähähiilihydraattisella dieetillä (hh n. 40g) tullut oltua siis nyt kolmatta päivää, ja päätin nyt pitää tänä kolmantena päivänä ohjelmaan kuuluvan joka viikkoisen paastopäivän. Yleensäkin tämä vhh on mennyt todella helposti, vaikka vähän aikaa vasta on mentykin. Joskus olen jotain tämän kaltaista kokeillut, ja homma on tyssännyt lähes samantien ja ruoka on ällöttänyt, mutta kuitenkin nälkä on ollut kova. Nyt, edes tänään, ei ole oikeastaan pahemmin ollut nälkä. Eikä oikeastaan mielitekojakaan! Yleensä sokeriherkut mielessä 24/7 :9

Yllätyin, että tämä päivä on mennyt näin kivuttomasti. Vielä olisi kuitenkin iltapalakin jäljellä, eli tällä hetkellä päivän syödyt kalorit ovat alle 500. Kreisiä! Tänään tosin olen vaan hengaillut kotona, päätin ajoittaa paaston vapaapäivälle testatakseni ensin millä tavoin se minuun vaikuttaa. En ole aiemmin ketoosidieettiä kokeillut, mutta jos homma jatkuu samana niin toimii ainakin olotilojen puolesta mulle!  Edes pääkipuja ei ole ollut, joka on yleistä ketoosin alussa.. Väsynyt kyllä olen ja välillä pientä etovuutta ilmassa, mutta siinä kaikki. Olon pitäisi vaan helpottua ketoosin edetessä, ja ensi viikollahan pääsen jo vähän tankkaamaan niitä hiilareitakin.

Aamupalaksi meni 100g raikkaria mehukeiton kanssa, ja isot ruuat näytti tänään tältä :)


Vihreitä papuja, savustettua kalkkunanfileeleikkelettä ja vihreää salaattia

Ja vähän vaatimattomampi, kananmuna ja kurkku :D


Välipalaksi meni vielä omppu ja päivän mittaan olen lipitellyt vielä pienen pullollisen Pepsi Maxia :) Ah, tuo taivaallinen sallittu "herkku" :D Kohta luvassa siis vielä parisataa grammaa raikkaria ja mehukeittoa :) Itse tykkään laittaa vielä vähän kanelia joukkoon, nami nami!

Se oli sitten jotakuinkin siinä tämä (niin pelottava..) päivä, kun vielä aamuun asti selvitään niin päästään taas syömään ;)

Huomenna ihan mielenkiinnosta katson miten paino on pudonnut maanantaisesta hiilaritankkauksesta paastopäivän jälkeiseen aamuun ;D Lisään sen huomenissa sitten tänne jälkikäteen :)

Nyt sitä raejuustoa -->


(Muokattu 17.7.15)

Noniin nyt on paastopäivä ihan kokonaisuudessaan selätetty ja paino on pudonnut nyt kolmessa päivässä yhteensä -1,9kg :) Nesteitähän tuo suureksi osaksi on, ja näin kova pudotus onkin seurausta maanantaisesta hiilaritankkauksesta jonka suoritin ennen dieetille lähtöä. Mutta oikeaan suuntaan ollaan menossa, on se joka tapauksessa kivempi olla taas vähän kevyempi ja timmimpi :)