Asiaa kanelista

Kaloreiden ja makrojen lisäksi, tykkään tarkastella myös erinäisten tuotteiden ravintotiheyttä. En halua käyttää esimerkiksi ainoastaan yhtä rasvanlähdettä ruokavaliossani (tarkoittaen esimerkiksi lisäämällä aina vaan oliiviöljyä joka paikkaan), vaan haluan syödä myös erilaisia siemeniä ja pähkinöitä, jotta saan monipuolisesti erilaisia vitamiineja, mineraaleja, aminohappoja ja antioksidantteja.

Yksi tällaisista terveyteen positiivisesti vaikuttavista aineista on kaneli. Aloin tutkia kanelia tarkemmin, kun huomasin että olin lisäämässä sitä joka paikkaan, sillä se myös huijasi kivasti aivoja luulemaan, että nyt ollaan syömässä jotain "herkkua". Laitan kanelia lähinnä puuron ja rahkan joukkoon, ja niitä tuleekin syötyä ihan päivittäin. Kanelia ei kuitenkaan suositella syötäväksi säännöllisesti enempää kuin teelusikallista päivässä (n. 50kg henkilö) sen runsaan, maksalle haitallisen kumariinin takia. Harvoin tuota määrää helposti silti ylittää, sillä kaneli on niin vahvaa. Kuitenkin, mitä enemmän käyttää, sen heikommin se enää maistuu. Kanelin sanotaan mm. parantavan sokeri- ja rasvatasapainoa (kolesteroli), alentavan verenpainetta, parantavan ruuansulatusta ja se sisältää runsaasti erilaisia antioksidantteja ja vitamiineja.

Kaneleitakin on erilaisia, ja nimenomaan tavallisissa kaupoissa myytävässä kassiakanelissa on eniten maksalle haitallista kumariinia. Ceylon kanelissa määrät ovat huomattavasti vähäisemmät. Siksi itse olen siirtynyt käyttämään pelkästään Ceylonia, jota saa esimerkiksi Punnitse&Säästä-liikkeistä. Toiset sanovat että Ceylon-kaneli on mautonta, jotkut taas sanovat ettei eroa huomaa tavalliseen kassiakaneliin. Se on totta, ettei Ceylon ole ehkä aivan niin pistävän vahvaa kuin kassiakaneli, mutta Ceylon-kaneleitakin löytyy erilaisia.

Jälkimmäinen kuva veti vähän punaiseksi, todellisempi värimaailma näkyy yllä. Kaikki nämä siis ovat Ceylon kaneleita, kaksi ensimmäistä ovat luomuviljeltyä. Kaksi on Sri Lankasta ja viimeinen Iso-Britanniasta. Kuten huomaa, ensimmäinen kaneleista on selvästi hienojakoisempaa kuin toiset, ja muistuttaa eniten normaalia kassiakanelia. Ja siltä se maistuukin. Kassiakanelia ja tuota ensimmäistä Ceylon-kanelia on miltei mahdoton erottaa, ainakin minun. Kahdessa viimeisessä en huomaa maussa eroa kuin ehkä pienen vivahteen. Niitäkin on siis aika vaikea erottaa mausta, joku viisaampi osaa ehkä kertoa enemmän mitä eroa näissä kahdessa sitten on. Muuta kuin että toinen on luomua, ja ne ovat eri maasta. On vaikeaa selittää miltä nämä viimeiset kanelit sitten maistuvat, ehkä ikään kuin vähän mausteisemmalta normaaliin kaneliin verrattuna. Makuero on kuitenkin selkeä.

Joten jos kanelin kulutus on rusasta, suosittelen marssimaan Punnitse&Säästään hankkimaan omaa suosikki Ceylonia :)

Pitäkää ittenne lämpimänä <3

Droppia droppia

Juu.. Tämä taisi ollakin sen verta sitkeämpi lenssu, ettei se ihan heti lähtenytkään. Kunnolla en ole kipeä ollut (esim. kuumeisena), mutta koko ajan ärsyttävän puolikuntoinen kuitenkin. On ollut päänsärkyä (lähes joka päivä), kurkkukipua, tukkoisuutta, voimattomuutta, huonoa oloa, välillä pientä yskää, ja jopa migreeniauran sain kokea yhtenä päivänä, joka ei ole minulle todellakaan tyypillistä. Yhden kerran, noin 5 vuotta sitten muistan kokeneeni saman tyyppisen "kohtauksen". Outoa. Tätä pöpöilyä on kestänyt jo noin 2 viikkoa.. Saisi jo riittää! Välissä on ollut yksi tai kaksi päivää, jolloin olen kokenut olevani suhteellisen terve. Sanomattakin selvää, ettei tämä "ikuisuusprojektini" ole edennyt milliäkään.

No, kotona pötkötellessä on ollut hyvää aika miettiä jatkoa Ms. Fitneksen jälkeen. Tässä olen kasannut itselleni jonkin näköistä ruokaohjelmaa ja kaivellut vanhoja dieettireseptilemppareitani kalorilaskurin kätköistä ;) Miten olenkaan unohtanut jo osan entisistä lemppareistani! Esimerkiksi tämän ihanan valkosuklaa-marjapuuron:

Olin ehtinyt jo muussata tämän vähän epäesteettiseksi mössöksi.. Valkosuklaa flavorin tuo siis Fastin valkosuklaa pudding jauhe! Sitä vaan valmiin puuron sekaan ja nam nam :) Mukana on myös ripaus kardemummaa, marjoja ja raejuustoa! Entinen suosikkiaamupalani, jonka taas aion ottaa käyttöön <3

Aiemmin tuossa mietiskelin (ja kokeilinkin), jos onnistuisin olemaan enää punnitsematta ja liiemmin laskematta ruokiani. Kuitenkin tässä vuosien saatossa on takaraivoon pinttynyt oikeanlaisesta ruokavaliosta, määristä jne. Mutta taas tuli todettua, että en pysty siihen :D Mielummin teen sitten jotain kunnolla, tarkasti, tai sitten en ollenkaan.. Rentous ja kehitys eivät vaan kulje (ainakaan minulla) käsikädessä.

Mutta! Jotta en taas alkaisi hirveällä palolla puskemaan projektiani eteenpäin (ja jossain vaiheessa väsymään siihen), päätin taas kokeilla jotain uutta. Ajatus samoista ateriosta joka päivä, kyllästyttää tällä hetkellä. Eräs ystäväni on jo iät ajat käyttänyt sellaista metodia, että syö päivän aikana "mitä vaan" (tottakai jonkinlainen käsitys pitää tässäkin ravintoarvoista ja määristä olla), ja illalla ennen viimeistä ateriaa syöttää kaikki päivän aikana nauttimansa tuotteet kalorilaskuriin, ja jäljelle jäävästä osasta koostaa sitten itselleen kokonaismakroihin sopivan iltapalan. How simple is that? Ehkä, kun sen oppii. Jokinlainen käsitys minullakin pitäisi tässä vaiheessa olla siitä, mitä voi syödä ja mitä taas ei, ettei makrot nyt täysin heittäisi päivän lopuksi häränpyllyä. Tämä malli toisi tietynlaisen vapauden päivän ruokailuun, sillä ruokien punnitseminen ei tuota minulle päänvaivaa. Vaan se, että haluan välillä vapauden syödä myös sitä mitä sillä hetkellä mieli tekeekin, enkä tätä ole voinut tehdä, sillä olen ehtinyt jo suunnitella kaiken etukäteen. Pitää pitää vaan mielessä mitä on päivän aikana suuhunsa pistänyt. Katsotaan, jaksanko joka päivä olla vääntämässä kalorilaskurin kanssa, vai tuntuuko helpommalta syödä "aina samaa", ja aika ajoin muuttaa päivän ruokalistaa, kun alkaa kyllästyttää :D Let´s see.

Ainiin! Olen ihan kokonaan unohtanut esitellä minun hienon hienon Ms. Fitness -takkini! ;) Tässä pieni kuvapläjäys teille!

takaa

Tällainen pieni muisto ainakin valmennuksesta jää :) Ilmat alkavat jo kohta olla sen verta vilposet, että ehkä tämäkin päällä voi kohta lähteä tuonne lenkkipoluille :)

Hyvää syksyn jatkoa!