torstai 24. huhtikuuta 2014

Ruokaa! Ruokaa!

Ruoka on yksi olennaisimmista asioista elämässämme. Kun joku syö "epänormaalisti", sitä kummastellaan. Paljon. Ihmiset eivät voi käsittää, miksi joku syö tietyn kaavan mukaan, tiettyjä ruoka-aineita, tietyn määrän, jopa tiettyyn aikaan. Nyt kun olen mukana valmennuksessa, ihmiset jotenkin sisäistävät asian paremmin. Jollain tavalla tuntuu, että heidän on helpompi hyväksyä ruokailutottumukseni, koska minulla on jokin selkeä päämäärä ja tavoite. Vaikka tosiasiassa olen punninnut ruokani jo useamman vuoden, ja syönyt tietynlaisen kaavan mukaan.

 Nyt kun ihmiset tietävät valmennuksestani, saan paljon tämän tyylisiä kysymyksiä ja kommentteja; "Syötkö sä nyt ollenkaan mitään perus ruokaa?", "Saatko syödä mitään pastaa tai leipää?" "Onhan sulla siinä muutakin kuin vihanneksia!" "Ai sä syöt kuitenkin lihaakin" yms. Itseasissa syön lähes pelkästään "perusruokaa" ja PALJON pastaa/riisiä ja leipää. "No mitä tossa sitten on erikoista jos kaikkea voi syödä?" Pointti on määrässä, ainesosien oikeassa suhteessa ja laadussa. Noiden kysymysten jälkeen hieman naureskelen, ja selvennän ettei kyseessä ei ole mikään dieetti. Sen jälkeen ihmiset ovat joko hiljaa, jolloin voin nähdä suuren kysymysmerkkisuman heidän päänsä yläpuolella. Tai sitten, noh.. aletaan puhua kehonrakennuksesta :D

2500 kcal ei välttämättä kerro monellekaan paljoa, muuta kuin ehkä kahden Hesen mega-aterian kalorit yhteen laskettuna. Eikä edes riitä. (oli muuten pakko tarkistaa, megahampurilainen = 1014 kcal! Holy shit!) Tuo 2500 kcal on siis se, jolla menen valmennuksen ensimmäisen kuukauden.  Määrällisesti kaloreita on aika vaikea arvioida, varsinkin kun puhutaan ns. "puhtaasta ruuasta". Vaikka olen jo pitkään punninnut ja laskenut ruokani kilokalorit, en itsekään voinut käsittää kuinka paljon ruokaa tuo määrä on käytännössä. Eli paljon?


Jotakuinkin tämän näköistä :) Ei kyllä jotenkin edes kuvilla saa havainnollistettua sen todellista määrää :D

Vaikka valinnanvaraa aineisten suhteen on, mitään hirveän kulinaristisia makuelämyksiä on kuitenkaan turha tällaiselta elämäntyyliltä odottaa. Varsinkin, jos haluaa tehdä sen helpoimman kautta :D Kuten minä yleensä, kun muutenkin on kiire! En sano, etteikö ruoka olisi hyvää, mutta joka kerta sen ei tarvitse räjäyttää makunystyröitä uudelle tasolle. Ruuan ei kuitenkaan tarvitse olla mautonta, sillä suolaa voi ja pitääkin käyttää runsaasti. Mutta varsinkin näin plussakaloreilla, ravinto on ravintoa, pelkkä energianlähde. Nälkä ei ole, joten ruokakaan ei liiemmin yleensä maistu. Yhtä hyvin melkein voisin heittää jokaisen aterian ainesosat blenderiin, surauttaa ne tasaiseksi massaksi, ja kulauttaa koko satsin kitusiini :D Joo, tällainen on käynyt mielessä, mutten usko että se tekisi ruuan ahtamisesta loppujen lopuksi yhtään sen helpompaa.. Onneksi näin kohta kaksi viikkoa valmennusta menneenä, kroppa alkaa tottua tuohon järkyttävään ruokamäärään ja pieni näläntunnekin välillä kolkuttelee ovea :)

Nyt iltapalarahkat naamariin ja unille <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti