Asiaa kanelista

Kaloreiden ja makrojen lisäksi, tykkään tarkastella myös erinäisten tuotteiden ravintotiheyttä. En halua käyttää esimerkiksi ainoastaan yhtä rasvanlähdettä ruokavaliossani (tarkoittaen esimerkiksi lisäämällä aina vaan oliiviöljyä joka paikkaan), vaan haluan syödä myös erilaisia siemeniä ja pähkinöitä, jotta saan monipuolisesti erilaisia vitamiineja, mineraaleja, aminohappoja ja antioksidantteja.

Yksi tällaisista terveyteen positiivisesti vaikuttavista aineista on kaneli. Aloin tutkia kanelia tarkemmin, kun huomasin että olin lisäämässä sitä joka paikkaan, sillä se myös huijasi kivasti aivoja luulemaan, että nyt ollaan syömässä jotain "herkkua". Laitan kanelia lähinnä puuron ja rahkan joukkoon, ja niitä tuleekin syötyä ihan päivittäin. Kanelia ei kuitenkaan suositella syötäväksi säännöllisesti enempää kuin teelusikallista päivässä (n. 50kg henkilö) sen runsaan, maksalle haitallisen kumariinin takia. Harvoin tuota määrää helposti silti ylittää, sillä kaneli on niin vahvaa. Kuitenkin, mitä enemmän käyttää, sen heikommin se enää maistuu. Kanelin sanotaan mm. parantavan sokeri- ja rasvatasapainoa (kolesteroli), alentavan verenpainetta, parantavan ruuansulatusta ja se sisältää runsaasti erilaisia antioksidantteja ja vitamiineja.

Kaneleitakin on erilaisia, ja nimenomaan tavallisissa kaupoissa myytävässä kassiakanelissa on eniten maksalle haitallista kumariinia. Ceylon kanelissa määrät ovat huomattavasti vähäisemmät. Siksi itse olen siirtynyt käyttämään pelkästään Ceylonia, jota saa esimerkiksi Punnitse&Säästä-liikkeistä. Toiset sanovat että Ceylon-kaneli on mautonta, jotkut taas sanovat ettei eroa huomaa tavalliseen kassiakaneliin. Se on totta, ettei Ceylon ole ehkä aivan niin pistävän vahvaa kuin kassiakaneli, mutta Ceylon-kaneleitakin löytyy erilaisia.

Jälkimmäinen kuva veti vähän punaiseksi, todellisempi värimaailma näkyy yllä. Kaikki nämä siis ovat Ceylon kaneleita, kaksi ensimmäistä ovat luomuviljeltyä. Kaksi on Sri Lankasta ja viimeinen Iso-Britanniasta. Kuten huomaa, ensimmäinen kaneleista on selvästi hienojakoisempaa kuin toiset, ja muistuttaa eniten normaalia kassiakanelia. Ja siltä se maistuukin. Kassiakanelia ja tuota ensimmäistä Ceylon-kanelia on miltei mahdoton erottaa, ainakin minun. Kahdessa viimeisessä en huomaa maussa eroa kuin ehkä pienen vivahteen. Niitäkin on siis aika vaikea erottaa mausta, joku viisaampi osaa ehkä kertoa enemmän mitä eroa näissä kahdessa sitten on. Muuta kuin että toinen on luomua, ja ne ovat eri maasta. On vaikeaa selittää miltä nämä viimeiset kanelit sitten maistuvat, ehkä ikään kuin vähän mausteisemmalta normaaliin kaneliin verrattuna. Makuero on kuitenkin selkeä.

Joten jos kanelin kulutus on rusasta, suosittelen marssimaan Punnitse&Säästään hankkimaan omaa suosikki Ceylonia :)

Pitäkää ittenne lämpimänä <3