Suolaista vai makeaa?

Kuten olen jo monesti tuonut ilmi, rakastan kaikkea makeaa. Pullaa, keksejä, kakkua, karkkia, jäätelöä! En kuitenkaan aina ole ollut tällainen. Olen ennen rakastanut kaikkea suolaista, ja varsinkin hyvää kunnon kotiruokaa. Muutama vuosi sitten, kun aloitin kunnolla urheilun ja salilla käymisen, mieliteot jotenkin vaihtuivat. Samalla luonnollisesti myös ruokavalioni oli muuttunut, joka saattaa olla osasyynä makeanhimoihini. Kuitenkin, tästä syystä perus terveellinen ruoka ei enää niin helposti uppoa. Ei siinä sinäänsä mitään vikaa ole, mutta ihan yhtä hyvin voisin syödä sen tilalla myös jotain makeaa.

Koska perus kanasalaatti on nykyään pahin viholliseni, olen pyrkinyt soveltamaan ruokiani. Muutenkaan liha ei liiemmin enää maistu, koska sitä tulee syötyä niin runsaasti varsinkin tämän Ms. Fitness -ruokavalion myötä. Olen siis joutunut vähän taistelemaan tuon lihan syönnin kanssa, ja sitä onkin tullut tungettua kitusiin lähes väkipakolla. Sitten eräänä päivänä keksin ratkaisun, TÄYTETYT PAPRIKAT! Miten en aikaisemmin ole hoksannut? Vihannekset menevät kitusiin kuin itsestään, ei vaadi riisiä/pastaa (hiilaria) seurakseen, eikä lihakaan kummemmin sieltä täytteestä erotu. Kovinkaan esteettisiä nämä paprikat eivät ole, mutta hitsin hyviä kuitenkin!

Täytetyt paprikat (4kpl)

Täyte:
400g paistijauhelihaa
200g maustamatonta tuorejuustoa
sipulia, paprikaa, kesäkurpitsaa, herkkusieniä, tai mitä vihanneksia ikinä haluatkaan käyttää :)
tacomaustetta

Täytteen ainekset vaan sekaisin, lusikoi täytettä tyhjennettyjen paprikoiden sisään ja tyrkkää uuniin!

Eräänä päivänä olin kuitenkin juuri uuninpuhdistushommissa, ja halusin puhdistusaineen ehtiä vaikuttamaan vielä uunissa. Se ei siis ollut käytettävissä sillä hetkellä, ja tajusin, että täytetyt paprikat olivat tekemättä ja ruoka-aika kolkuttelee jo ovella! Pelkkä jauheliha-vihannesmössö ei tuona hetkenä kuitenkaan houkuttanut. Äkkiä siis vaan kalorilaskuriin laskemaan kalorit ja makrot, millä korvaisi tuon päivän kyseisen aterian. Hmm, mitähän se olisi? Nyt voisi olla tilaisuus tehdä myös jotain makeaa.. Protskulettuja! Niistä saa aika helposti säädettyä makrot kohdilleen! Lisäsin aineet kalorilaskuriin, ja sain kun sainkin makrot aika hyvin täsmäämään. Ja kivan oloinen taikinahan siitä sitten käytännössä syntyikin! Sitten vaan soossi pannulle ja odottelemaan :) Kuitenkin juuri tuo kyseinen pannu, jolla näitä herkkulettuja yritin paistaa, on niin läpipasko, että kaikki aina jumahtaa siihen kiinni. Niin myös tämä. Epätoivoisesti koitin lettua pannulta irrotella ja kääntää, mutta muusseliksihan se sitten meni. Kuitenkin kun maistoin luomusta, niin härregyyd! Tämähän on aivan kuin pullaa! Tämä "lettu" siis oli niin paksu, että se jäi sisältä pehmeäksi, ja meni todella hyvin pullasta. Tästä tuli kyllä ihan lempparia! Niinhän ne kaikki hyvät keksinnöt saavat alkunsa, epäonnistumisesta ;)

Protskupulla

2 kananmunaa
40g kaurahiutaleita
20g Fast valkosuklaapuddingjauhetta
loraus maitoa
reilusti kardemummaa
ripaus suolaa
lisämakeutusta halutessasi (itse käytin steviasokeria)

Ripottelin valmiin luomuksen päälle vielä vähän steviasokeria ja dippailin pullapaloja omenamehulla makeutettuun luomu mansikkahilloon ;)

Mitä raaemmaksi taikina jää sisältä, sen parempi! Se on aivan kuin pullataikinaa! <3 Hih, saako pullaa nyt syödä joka päivä? Kieltämättä keksintöni jälkeen on tehnyt mieli korvata useammankin kerran tuo kyseinen ateria tällä pulla-aterialla ;) Sokerihiiri kun olen! Näissä kahdessa versiossa on siis molemmissa miltei sama kalorimäärä ja yhtäläinen makroravinnejakauma. Se siis ei ainakaan muodostu ongelmaksi ateriavalintoja tehdessä :)

Kumman sinä valitsisit? :)

Ensimmäinen tapaaminen, Tampere

Noniin, nyt on vietetty mukava päivä Tampereella meidän Ms. Fitness ryhmän kanssa! :) Kyseessähän oli siis meidän ensimmäinen tapaamisemme. Oli kyllä ihan huippua! On kivaa, kun koko juttu ikään kuin konkretisoituu tällä tavoin. Näkee vähän, keiden kanssa sitä siellä internetin ihmeellisessä maailmassa oikein keskustelee :) Tällä kertaa valmentajista ei ollut paikalla kuin Alona, ja yhteensä meitä oli vajaat 90. Ryhmä tietysti jaettiin osiin. Alona opasti posetreeneissä ja crossfit-salin omaa henkilökuntaa oli vetämässä meille crossfit-tyyppisen treenin. Mahdollisuutena oli myös käydä mittauttamassa itsensä InBodyssä.

Meidän ihana Ms. Fitness-ryhmä, tai ainakin osa siitä :)

Posetreenit

Alona aloitti pitämällä ihanan tsemppipuuhen meille ja vastaili mahdollisiin kysymyksiimme. Välillä sitä tarvitsee kyllä kuulla jonkun muun sanomana, että hei, kaikki me ollaan vain ihmisiä. Jokainen tekee varmasti parhaansa, eikä itseään kannata soimata turhasta. Itsensä rankaiseminenkin on turhaa, ja voi aiheuttaa vain pidemmän kierteen ja motivaatiopulaa. Kaikille tulee repsahduksia, suuhun menee joskus varmasti jotain mikä ei ruokavalioon kuulu, tai treenit jäävät välistä. Eikä se ole niin vakavaa. Matka on pitkä ja on koko elämä aikaa treenata. Näin lyhykäisyydessään.

Ensin saatiin harjoitella vähän itse niillä korkkareilla tepsuttelemista, ja Alona opasti mihin kaikkeen kannattaa kiinnittää huomiota. Jokainen käveli yksitellen, ja Alona huuteli mitä pitäisi muuttaa. Itsellenihän ei sanottu mitään, jihuu! ;) Vaikka sillä hetkellä kyllä tuntui, että kaikki unohtui, ja kävelin kuin jäykkä p*ska :D Hehhe..

Myöhemmin mentiin rinkiin, ja aloitettiin itse poseharjoitukset. Kokeilimme sekä bodyfitness-, että bikinifitness-asentoja. Alona näytti ensin, miten ne tehdään, ja meidän piti matkia perässä. Sen jälkeen kun luuli olevansa täydellisessä asennossa, Alona vielä kiersi takanamme, ja väänsi jokaisen tytön oikeaan asentoon. Siinä odotellessa joka paikkaan alkoi jo särkeä, vaikka oikeasti tytöt lavalla saattavat pysyä asennossa jopa 20 minuuttia. Me olimme olleet sillä hetkellä asennossa ehkä 3 minuuttia. Alonan tullessa kohdalleni, hän muun muassa väänsi selkääni todella paljon enemmän kaarelle (auts!), ja vähän fiksasi olkapäitä oikeaan asentoon. Mietin, että ei herranjestas, enhän minä edes väänny tällaiseen asentoon, saati sitten pysy siinä! Ei ihme, että posetustakin pitää harjoitella aika tavalla. Muutenkin asennot olivat tooodella epämukavia ja luonnottomia. Kaikista hauskinta oli, kun Alona vetäisi mitään sanomatta ponnarista pään oikeaan asentoon :D


InBody-mittaus

Tämä oli ensimmäinen kehonkoostumusmittaukseni, joten en oikein tiennyt mitä odottaa. Jonkilainen aavistushan tuloksista luonnollisesti oli. Ja sen mukaiset tuloksethan sieltä tulikin, vaikka tulokset eivät missään nimessä ole 100% tarkkoja, ja niin moni asia vaikuttaa mittaustuloksiin. Ei siis mitään erityisen positiivista yllätystä, muttei mitään masentavaakaan. Mittarin antaman ihanteen mukaan meikäläisen rasvavarastoja tulisi vähentää -8,1kg, ja lihasta saada +0,1kg. Toisaalta olen iloinen siitä, että mittarikin sanoo, että kyllä sitä läskiä vielä voi lähteä ;) Tietääpähän ainakin, että on vielä tavoiteltavaa ja voi näyttää vielä reilusti paremmalta ;) Ja jos hyvin käy, niin tämän valmennuksen lopussa olen melko lähellä, ellen jopa tavoitepainossani! Painoindeksinihän on kuitenkin normaali, vaikka ylimääräistä rasvaa vielä onkin. Taitaapi olla aika normaalia meillä naisilla :) Vähän kuitenkin olen yllättynyt, että ihannelukema on saada vain +100g lihasmassaa lisää :D 100g! Sittenkö olisin "täydellinen"? Hahhah. Ehkä juu saa tulla vähän enemmän minun mittapuullani :) Tästä on hyvä jatkaa, onpahan taas jotain konkreettista tavoitetta! Saa nähdä millaiset lukemat saan sitten valmennuksen loppupuolella :)


Treenit

Meille vedettiin 12 minuutin (kyllä!!) crossfit-tyyppiset intervallitreenit. Oli kuntopallon heittoa, kahvakuulaheilautuksia, burpeita.. Näitä jankattiin, 45sek töitä, 15sek lepo. Voin kertoa, että tuo 12 minuuttinen yllätti minut täysin. 15 sekuntia taukoa ei kyllä paljoa auttanut :D  Treenin jälkeen kyllä tiesi tehneensä! Veri maistui suussa ja keuhkot olivat ihan hajalla. Kipu tuntui oikeastaan eniten nimenomaan keuhkoissa. Se ei ollut kivaa, vaikka niin kivaa oli kuitenkin :D On kiva kokeilla välillä jotain erilaista, sillä noin äärirajoille ei tule itseään vedettyä, vaikka minkälaisia intervalleja tekisikin. Harmi kun ei ollut sykemittaria matkassa :)

Jännittää!

Huomenna siis olisi luvassa meidän Ms. Fitness -ryhmän ensimäinen miittinki Tampereella! :) Alunperin sen piti olla jo viime viikon lauantaina, mutta syystä tai toisesta aikatauluja jouduttiin muuttamaan. Voi että kun jännittää! Ihanaa nähdä kanssavalmennettavia, ja tietysti valmentajia :) Luvasssa siis inbody mittausta (o-ou..), mega kovat treenit, sekä kisaposeharjoitusta korkkareilla! Mitenhän tästä kaikesta selvitään traumoitta ;D Haha, no varmasti kivaa on! Hassua, kun valmennukseen liityttyäni, olin sillä asenteella, että joo, otan nyt vain nämä ravinto- ja treeniohjelmat tästä itselleni ja katson vähän millaisia ne on, enhän minä varmaan noissa tapaamisissa edes käy.. Mutta toisin kävi! Nyt olen innoissani lähdössä Tampereelle, ja uskon että sieltä lähtee kaikkea hyödyllistä mukaan! Tampereella mukana myös valokuvaaja, joka vähän jänskättää :D Millaisiahan hikinaamakuvia minusta tuleekaan julki kaiken kansan nähtäväksi. No, se vaan kuuluu asiaan ;)

Tuli muuten äsken tilattua myös virallinen Ms. Fitness -svetari takki, Swarovski-kivillä koristeltuna <3 Uuuh, se on varmaan hiAno! :) Sitä odotellessa, takin tulemisessa saattaa kestää jopa yli kuukausi, sillä kivet liimataan käsityönä. Kuvaahan takista luonnollisesti tulee sitten myöhemmin :)

Vähän aiheesta poiketen, minulla on aivan järkyttävä sisustusvimma! En meinaa pysyä housuissani, kun koko ajan keksin ja kehittelen kaikkea uutta kivaa kotiin! Eilen kävin pyörähtämässä Ikeassa, ja kaikki nappulani siirtyivät rumista muovipurkeista söpöihin pikku lasipurnukoihin :) Nyt kaikki ovat sitten sievässä järjestyksessä aivan käden ulottuvilla! Eikä ne sisustusideat nyt ihan noihin purkkeihin jää, mutta koitetaan nyt pysyä aiheessa tällä kertaa :D

Omega-3, D-vitamiini, magnesium

Valmennuksen alussahan menin ensimmäiset 6 viikkoa ihan sata lasissa, kaiken tein ja suoritin millin tarkasti. Nyt olen kuitenkin hieman oppinut rentoutumaan. Jopa valmentajat sanoivat, että ne, jotka eivät noudata ohjelmia pilkun tarkasti, saavat yleensä parempia tuloksia kuin ne, jotka stressaavat itsensä kipeäksi. Tästä (ja monesta muustakin lausahduksesta) viisastuneena, olen nyt koettanut ottaa hieman rennommin. Ja hyvin se on ainakin tähän mennessä toiminut! Varsinkin näin "dieetillä" (eli siis näillä pienemmillä kaloreilla), pinna kiristyy aika nopeasti, jos stressaa jokaisesta pikku asiasta, jolla ei loppujen lopuksi ole minkäänlaista merkitystä. Tiukkana pitää tietysti olla, mutta ei niin tiukkana, että pian huomaa olevansa taas päänsisäisessä vankilassa. Elämässä tosiaankin on muuta, kuin pelkkä treenaus ja ruokavaaka, ja siitä muusta pitääkin osata nauttia pienin siemauksin. Pitäisi aina muistaa se, että ei ole kisadieetillä, eikä tosiaan ole mikään ammattiurheilija. Kukaan muu ei anna niitä vaatimuksia sinulle, kuin sinä itse. Ehkä otan asian välillä vähän liiankin vakavasti, koska tykkään siitä mitä teen :) Mutta niin kyllä tykkään monesta muustakin asiasta, jotka aina välillä vaan pääsevät unohtumaan. Nyt kun on ollut vähän enemmän vapaa-aikaa ja tilaa liikkua viime viikkoina, sitä ikään kuin irtautuu niistä arjen aikatauluista, ja on aikaa ajatella. On mahdollisuuksia ja mielenkiintoa tehdä niitä muitakin asioita, kuin vain niitä mitä on pakko tehdä ja suorittaa arkisin.

Huomenna auto starttaa klo 12 pihasta, ja nokka käy kohti Tamperetta! :) Eli ei kun treenikassi valmiiksi, korkkarit mukaan ja eväät kylmälaukuun! Onneksi on 3 muuta tyttöä samassa matkassa, niin matkastakin tulee varmasti rattoisampi <3 Toivottavasti meille tulee kiva ja antoisa päivä Tampereella! :)

Ohjelmien päivitys, kk 2/6

Heippa taasen! :)

Taas on kuukausi vierähtänyt edellisestä päivityksestä, joten huomenna olisi taas aika aloittaa treenit ja syömiset uusilla ohjeilla! Kaksi kuukautta siis nyt valmennusta takana, eli jo kolmasosa menty! Herranen aika, tässä alkaa tulla kohta paineita muutoksien suhteen :D Parempaan päin sitä ollaan kyllä menossa, mutta omalle kehitykselleen tulee sokeaksi, vaikka vanhaa ja uutta valokuvaa tarkastelisikin rinta rinnan. Laitan nyt esimerkiksi pari selkäkuvaa, toinen siis otettu tuolloin aloituspäivänä (14.4) ja toinen tänään 8.6. Kuvien välillä siis 8 viikkoa.

Ihan eri valotus ja vähän eri asento saa näyttämään erilaiselta, mutta kyllä silti huomaa, että läskiä on pois päältä kuoriutunut. Tämä on yksi niistä harvoista ennen-jälkeen kuvista, missä huomaan muutoksen.

Mitat kuitenkin kertovat, että tulosta on tullut. Painoa on pudonnut nyt yhteensä 2,4kg, joka ei vielä ole mikään huomattava määrä. Kuitenkin kun senttimääriä katselee, voi olla tyytyväinen. Paino ei ole se ensisijainen asia, mitä kannattaa tarkkailla. Merkitsin lähteneet sentit edellisestä päivityksestä punaisella ja kokonaispudotuksen sinisellä.


Reidet
ylä, oikea -1,5cm (-2cm)
ylä, vasen -1,5cm (-2,5cm)
ala, oikea -2cm (-4cm) 
ala, vasen -1,5cm (-2cm)

Pohkeet
oikea -1cm (-1cm)
vasen -0,5cm (-0,5cm)

Peba -1cm (-3,5cm)
Vatsa -1cm (-4cm)
Vyötärö -2cm (-3cm)

Hauis  
oikea ei muutosta (-1cm)
vasen -0,5cm (-1cm)


Pieniltähän nuo muutokset näyttävät, mutta kokonaisuudessaan senttejä huvennut 24,5cm, johon olen kyllä ihan tyytyväinen! Toivotaan, että rasvan palamisen lisäksi lihakset olisivat myös hieman pumppautuneet, joka tasoittaisi vielä entisestään nuita senttilukemia ;) Vaikka rasvan polttamisen puolellehan tuo enemmän näyttäisi menevän, kuin massan kasvatukselle.

Uusi ohjelma eroaa hieman entisestä. Lihasryhmien jakoa muutettiin vähän toisenlaiseksi, mutta kokonaisjako pysyy yhä kolmessa. Aerobista treeniä lisättiin, kahden intervallin lisäksi tulisi tehdä nyt 3-4 tasasykkeistä treeniä, kuin taas edellisessä oli 2-3. Ruokaohjelmaan tuli pieni, -50 kalorin muutos :D 1950:stä 1900:aan. Todellisuudessahan kalorit heittelevät paljonkin omien valintojen perusteella, joten tuo 50 kalorin pudotus ei ole merkittävä. Kuitenkin laskiessani makroni ja kalorini yhteen, olivat määrät kuitenkin jokseenkin verran pienempiä kuin edellisessä ohjelmassa. Kiristely siis jatkukoon, mutta vielä ei kuitenkaan olla ihan selkeillä miinuskaloreilla :)

Treenien täyteistä kesää toivottaa,

Vapaasyöntipäivä ja jälkitunnelmat

No nyt on sitten makeanhimot taas hetkeksi selätetty ja annettu pään ja kropan hieman levätä. Eilen oltiin tosiaan poikaystävän kanssa vuosipäivää viettämässä. Aamupalaa yhdessä, ravintolaruokaa ja leffaa, ja muutenkin ihan vaan relaamista. Olin ostanut kaappeihin vaikka mitä hyvää, en syödäkseni sitä kaikea, vaan jotta voin sitten vaan syödä mitä ikinä mieleni tekeekin. Mutta niin kuin yleensä, kun tuo kyseinen odotettu vapaasyöntipäivä sitten koittaa, ei mieli sitten teekään niitä keksejä ja irtokarkkeja..

Aamulla heräsin aikaisin, ja oikein himosin juoksulenkille. Alkuviikosta olin katsonut päivän olevan pilvinen ja sateinen, mutta ulos katsoessani ilma olikin ihanan aurinkoinen. Tämä vain lisäsi intoani lähteä ulos pinkomaan. En ole ollut hirveän motivoitunut tällä viikolla, mutta tästä juoksulenkistä oikeasti nautin. Haastoin itseäni ja juoksu tuntui mukavalta, vaikka kevyttä se ei koskaan ole.

Juoksulenkin jälkeen himoitsin aamupuuroa. Olen hurahtanut "The Good Morning" -blogin piparipuuroon. Ulkonäkö ei ehkä ole mitä viehättävin, mutta maku on taivaallinen! Suussa maistuu piparkakkutaikina :) Nami.

Piparipuuro

40g kaurahiutaleita
1/3 banaania
3 taatelia
100g raejuustoa
vajaa teelusikallinen piparkakkumaustetta
ripaus suolaa


Toimii myös erittäin hyvin pelkällä banaanilla, eli taatelit jätetään pois ja joukkoon soseutetaan kokonainen banaani :)

Puuron jälkeen mutustelinkin vähän mitä kaapista löytyi (pullaa!), mutta minusta tuntui, että aamuinen puuro maistui silti paremmalta kuin mitkään herkut. Eikä niitä oikeastaan tehnyt edes mieli, kunhan söi, kun kerta sai. Blääh.

Myöhemmin (lounasaikaan), tein minulle ja poikaystävälleni brunssiaamiaista. Minun oli tarkoitus tehdä kaiken muun lisäksi proteiinipannaria, jota varten olin ostanut lisukkeeksi omenamehulla makeutettua mansikkahilloa, sekä kermavaahtoa. Olo oli kuitenkin vielä niin täysi, että pannari jäi sitten kokonaan tekemättä. Päädyin syömään kaksi sämpylää ja kaksi kananmunaa. Siinä meikäläisen brunssi/lounas tältä päivältä :D

Illemmalla menimme ravintolaan syömään. Vieläkään ruoka ei liiemmin maistunut, joten ajatus vatsan täyttävästä proteiinipitoisesta pihvistä ei houkuttanut, vaikka sitä olin aiemmin suunnitellut tilaavani. Päädyin sitten ricotta-pinaatti-täytteisiin canneloneihin. Maussa ei ollut kyllä valittamista! Hyvää oli vaikka ei nälkä pahemmin ollutkaan :)

Sitten leffaan.. Olin aikaisemmin tällä viikolla käynyt ostamassa Punnitse&Säästä:stä kaikkia ihania jogurtti- ja suklaapäällysteisiä kuivahedelmiä leffaevääksi! Nam, rakastan niitä. Näiden lisäksi olihan se kuitenkin vielä pakko käydä hakemassa pienet popparitkin leffateatterista, eihän ilman niitä voi elokuvaan mennä! Ne vaan kuuluu siihen juttuun. Käytiin myös pyörähtämässä Makuunissa, josta lähti mukaan vain pari lempparinamia. Mutta koska ravintola-ateria oli alla, ei mahaan mahtunut oikeastaan paljon mitään.. Kaikesta tästä tuli loppujen lopuksi syötyä alle puolet. Ja niistäkin puolet väkisin.

Elokuvan jälkeen suunnattiin suorin tein kotiin, sillä väsymys alkoi painaa.. Kotona koitin vielä syödä jotain herkkuja, mm. edellisessä postauksessa esittelemääni mustikkapiirakkaa, joka oli tähän päivään asti ollut pakkasessa odottamassa. Mutta loput piirakasta päätyi sitten kuitenkin roskapönttöön.

Noh, sitten nukahdinkin sohvalle :D Minulle käy aina näin vapaasyöntipäivän päätteeksi. Sammun kuin saunalyhty, niin etten pääse edes sänkyyn asti. Kai se johtuu vaan siitä, ettei kroppa ole tottunut enää tuollaisiin hiilarimääriin, ja muutenkin, alkaahan se nyt väsyttää kun mahansa täyteen ahtaa.. :D

Sitten..


Vapaasyöntipäivän jälkeinen aamu:

Hyi h*lvetti.. Mikä olo.. Ähkyttää ja olo on tukala. Väsyttää vieläkin ihan hulluna. Siirrän herätystä tunnilla eteenpäin ja totean, että "no gym today". Siitä ei tulisi mitään tällaisena päivänä. Loppujen lopuksi kun nousen, väsyttää yhä, vaikka olen nukkunut miltei kellon ympäri. Turvottaa, jopa silmäluomet ja koko naama on turvoksissa.Vapaasyöntipäivinä jotenkin veden juominenkin aina unohtuu. Ei tekisi mieli syödä mitään, mutta on vaan pakko ottaa heti rytmistä kiinni. Ensin aamupuurot vaan nassuun, ja muutaman tunnin päästä lounas. Yhh.. Tänään se oli jauhelihaa, ja vähän ketsuppia. Kyllä. Lisäksi tietysti vähän vihanneksia (kurkkua..) ja pannulla käytetyt kesäkurpitsa- ja porkkanakuutiot. Ei vaan yksinkertaisesti jaksanut tehdä yhtään mitään muuta. Ja söi vaan, koska oli pakko syödä. Mutta ai että, kuinka hyvältä terveellinen ruoka taas maistuikaan! Tiesin, että oloni helpottuisi kun vaan palaan taas normaaliin rytmiin. Kaipa tämä on vähän niin kuin fitness-tyyppien krapulapäivä :D

Eli yritys hyvä kymmenen. Seuraavaa herkkupäivää odotellessa, eiköhän jo huomenna taas ne herkut siellä kaapissa houkuttele ;) Onpahan nyt ainakin jotain mitä tarjota yllätysvieraille, kun yleensä sieltä kaapeista ei mitään kummosta löydy :D